24.1.
Käytin tänään Pessin Evidensiassa terveystarkastuksessa. Sydämen sivuääni oli nyt 2/6, kun se on jo monta vuotta ollut 1/6 ja lääkäri suositteli sydänultraa. Muuten Knääpiöllä oli kaikki hyvin, verikokeissa ei ollut mitään poikkeavaa ja muutenkin kunto on hyvä.
9.2.
Tänään oli sitten Pessin sydänultra. Onneksi mitään sydämen vajaatoimintaan viittaavaa ei löytynyt. Pientä läppävuotoa, mutta sydämen kammiot olivat täysin normaalin kokoiset eivätkä mitenkään paksuuntuneet. Saadaan siis jatkaa täysin normaalia elämää lenkkeilyineen ja vuoden päästä sitten uudestaan sydänultraan.
14.2.
Nyt on tullut sitten käytyä Artun kanssa Evidensiassa kahteen otteeseen. Arttu on ollut haluton hyppämään ja toissa sunnuntaina se lakkasi kokonaan varaamasta oikealle takajalalle. Viime perjantaina käytin lääkärissä, Arttu aristi oikeaa lonkkaa ja epäilys oli revähtymästä tai nivelrikosta. Kipulääkettä ja passitus luustokuviin. Siellä käytiin tänään. Nyt Arttu ei tutkimuksessa enää aristanut oikeaa takajalkaa, vaan vasenta polvea, missä ei kuitenkaan ollut mitään vikaa. Kuvissakaan ei näkynyt mitään mikä olisi selittänyt hyppäämishaluttomuuden ja yleisen kivulloisuuden. Verikokeissakin oli häikkää, lievä anemia, joitakin arvoja alakanttiin ja joitakin koholla. Olen kyllä huolissani, kun Arttu ei tahdo päästä edes lattialta makuulta ylös.
18.2.
Tänään olivat VAUn rally-tokokisat, viimeiset Vipusenkadun hallissa. Päätyhallille jätettiin hyvästit jo treeneissä eilen. Suurin toivein lähdin Hukan kanssa kummallekin radalla, kun yksi tulos enää puuttuu RTK4-koulutustunnuksesta ja sehän olisi ollut hienoa saada omista kisoista. Mutta nyt ei ollut onni myötä, kummaltakaan radalta ei saatu tulosta. Eka jäi reilusti alle 70 pisteen, mutta toiselta saatiin sentään 65 p. Harmittaa, mutta eipä sille mitään voi. Ekan radan alku oli Hukalle vaikea, eikä se lähtenyt radalla oikein hyvässä mielentilassa, nuuski kovasti mattoa. Onneksi rata kuitenkin parani loppua kohti. Toisella radalla saatiin kaksi vähän turhaa kymppiä kun sinänsä helpot liikkeet eivät onnistuneet.
Käytin tänään Pessin Evidensiassa terveystarkastuksessa. Sydämen sivuääni oli nyt 2/6, kun se on jo monta vuotta ollut 1/6 ja lääkäri suositteli sydänultraa. Muuten Knääpiöllä oli kaikki hyvin, verikokeissa ei ollut mitään poikkeavaa ja muutenkin kunto on hyvä.
9.2.
Tänään oli sitten Pessin sydänultra. Onneksi mitään sydämen vajaatoimintaan viittaavaa ei löytynyt. Pientä läppävuotoa, mutta sydämen kammiot olivat täysin normaalin kokoiset eivätkä mitenkään paksuuntuneet. Saadaan siis jatkaa täysin normaalia elämää lenkkeilyineen ja vuoden päästä sitten uudestaan sydänultraan.
14.2.
Nyt on tullut sitten käytyä Artun kanssa Evidensiassa kahteen otteeseen. Arttu on ollut haluton hyppämään ja toissa sunnuntaina se lakkasi kokonaan varaamasta oikealle takajalalle. Viime perjantaina käytin lääkärissä, Arttu aristi oikeaa lonkkaa ja epäilys oli revähtymästä tai nivelrikosta. Kipulääkettä ja passitus luustokuviin. Siellä käytiin tänään. Nyt Arttu ei tutkimuksessa enää aristanut oikeaa takajalkaa, vaan vasenta polvea, missä ei kuitenkaan ollut mitään vikaa. Kuvissakaan ei näkynyt mitään mikä olisi selittänyt hyppäämishaluttomuuden ja yleisen kivulloisuuden. Verikokeissakin oli häikkää, lievä anemia, joitakin arvoja alakanttiin ja joitakin koholla. Olen kyllä huolissani, kun Arttu ei tahdo päästä edes lattialta makuulta ylös.
18.2.
Tänään olivat VAUn rally-tokokisat, viimeiset Vipusenkadun hallissa. Päätyhallille jätettiin hyvästit jo treeneissä eilen. Suurin toivein lähdin Hukan kanssa kummallekin radalla, kun yksi tulos enää puuttuu RTK4-koulutustunnuksesta ja sehän olisi ollut hienoa saada omista kisoista. Mutta nyt ei ollut onni myötä, kummaltakaan radalta ei saatu tulosta. Eka jäi reilusti alle 70 pisteen, mutta toiselta saatiin sentään 65 p. Harmittaa, mutta eipä sille mitään voi. Ekan radan alku oli Hukalle vaikea, eikä se lähtenyt radalla oikein hyvässä mielentilassa, nuuski kovasti mattoa. Onneksi rata kuitenkin parani loppua kohti. Toisella radalla saatiin kaksi vähän turhaa kymppiä kun sinänsä helpot liikkeet eivät onnistuneet.
22.2.
Ha haa, taisin perjantaina keksiä selityksen Artun liikkumisvaikeuksille - huomasin sen peräaukon vieressä puhjenneen anaalirauhasen. Tulehtunut rauhanen on tietysti ollut ihan valtavan kipeä, joten ei ihme että koira on ollut levoton eikä ole halunnut hypätä tai liikkua reippaasti. Käytiin toissapäivänä Keuruun eläinklinikalla, missä fisteli puhdistettiin rauhoituksessa ja samalla ultrattiin virtsarakko ja eturauhanen. Rakossa ei näkynyt kiviä eikä virtsanviljelyssä ollut bakteereja. Arttu sai ab-kuurin ja kipulääkettä, ja alkaa toivottavasti nyt piristyä.
Ollaan siis nyt muutama päivä talvilomalla Keski-Suomessa. On ollut aika kylmää, mutta kävin kuitenkin Pessin ja Hukan kanssa yhtenä päivänä mökillä katsomasssa, että siellä on kaikki hyvin.
7.3.
Artun vointi ei ole parantunut, pikemminkin päinvastoin. Se on laihtunut hälyttävästi, ei jaksa juurikaan kävellä ulkona, pissaa karkailee ja ikenet ovat huolesttavan vaaleat eli koira on aneeminen. Meillä oli eilen varattuna aika Evidensiaan sisätautilääkärille, mutta se jouduttiin perumaan lääkärin sairastuttua. Sain tälle päivälle ajan toiselle lääkärille, mutta olin aika epätoivoinen sen suhteen saataisiinko mitään apua. Olikin sitä mukavampaa, kun Maria Nysten osoittautui aivan ihanaksi, perusteelliseksi eläinlääkäriksi, joka todella perehtyi Artun oireisiin, selitti mitä tutkimuksia olisi järkevää tehdä kaikinpuolin tutkin koiran huolellisesti. Otettiin verikokeet ja ultrattiin vatsa. Verikokeissa näkyi edelleen tulehdusreaktio, mutta anemia ei ollut niin paha kun ikenien perusteella voisi kuvitella. Vatsasta löytyi pieniä muutoksia usemmasta elimestä, mutta ei kuitenkaan mitään radikaalia kuin kasvainta. Artun sydämessä oli sivuääni 4/6 ja silmissä sumentumaa sarveiskalvossa. Näiden oireiden perusteella lääkäri tuli siihen tulokseen, että Artulla voi olla toksoplasmoosi ja se sain vahvan ab-kuurin. Toivottavasti diagnoosi oli oikea, lääke lähtee tehoamaan ja Artun vointi paranemaan. Surku on katsoa koiraa niin väsyneenä ja onnettomana.
Ha haa, taisin perjantaina keksiä selityksen Artun liikkumisvaikeuksille - huomasin sen peräaukon vieressä puhjenneen anaalirauhasen. Tulehtunut rauhanen on tietysti ollut ihan valtavan kipeä, joten ei ihme että koira on ollut levoton eikä ole halunnut hypätä tai liikkua reippaasti. Käytiin toissapäivänä Keuruun eläinklinikalla, missä fisteli puhdistettiin rauhoituksessa ja samalla ultrattiin virtsarakko ja eturauhanen. Rakossa ei näkynyt kiviä eikä virtsanviljelyssä ollut bakteereja. Arttu sai ab-kuurin ja kipulääkettä, ja alkaa toivottavasti nyt piristyä.
Ollaan siis nyt muutama päivä talvilomalla Keski-Suomessa. On ollut aika kylmää, mutta kävin kuitenkin Pessin ja Hukan kanssa yhtenä päivänä mökillä katsomasssa, että siellä on kaikki hyvin.
7.3.
Artun vointi ei ole parantunut, pikemminkin päinvastoin. Se on laihtunut hälyttävästi, ei jaksa juurikaan kävellä ulkona, pissaa karkailee ja ikenet ovat huolesttavan vaaleat eli koira on aneeminen. Meillä oli eilen varattuna aika Evidensiaan sisätautilääkärille, mutta se jouduttiin perumaan lääkärin sairastuttua. Sain tälle päivälle ajan toiselle lääkärille, mutta olin aika epätoivoinen sen suhteen saataisiinko mitään apua. Olikin sitä mukavampaa, kun Maria Nysten osoittautui aivan ihanaksi, perusteelliseksi eläinlääkäriksi, joka todella perehtyi Artun oireisiin, selitti mitä tutkimuksia olisi järkevää tehdä kaikinpuolin tutkin koiran huolellisesti. Otettiin verikokeet ja ultrattiin vatsa. Verikokeissa näkyi edelleen tulehdusreaktio, mutta anemia ei ollut niin paha kun ikenien perusteella voisi kuvitella. Vatsasta löytyi pieniä muutoksia usemmasta elimestä, mutta ei kuitenkaan mitään radikaalia kuin kasvainta. Artun sydämessä oli sivuääni 4/6 ja silmissä sumentumaa sarveiskalvossa. Näiden oireiden perusteella lääkäri tuli siihen tulokseen, että Artulla voi olla toksoplasmoosi ja se sain vahvan ab-kuurin. Toivottavasti diagnoosi oli oikea, lääke lähtee tehoamaan ja Artun vointi paranemaan. Surku on katsoa koiraa niin väsyneenä ja onnettomana.
11.3.
Tänään lähdettiin koko porukalla jo aamulla seitsemän aikaan kohti Janakkalaa, missä oli rally-tokon tuplakisat mes- ja avo-luokille. Tavoitteena oli tietysti saada Hukalle vihdoin mes-luokan koulutustunnus. Ensimmäinen rata oli aika vaikea, ainakin Hukalle, se ei oikein keskittynyt vaan toistuvasti nuuski lattiaa eikä suurin osa kylttitehtävistä onnistunut. Saatiin loppujen lopuksi vain 39 pistettä. Tosin oli kiva, kun tuomari on kuitenkin kirjoittanut useamman liikkeen kohdalle "hieno", että jotain hyvää radassa kuitenkin oli.
Vähän sellaisella "ei tästä kuitenkaan mitään tule"-fiiliksellä lähdettiin toiselle radalle. Ei siinäkään kaikki nappiin mennyt, mutta nuuskiminen oli huomattavasti vähäisempää ja Hukka paremmin tekemisessä mukana. Olikin todella kiva todeta, että loppujen lopuksi saatiin hyväksytty tulos, 72 pistettä ja se toivottu RTK4!! Radalta tuli siis kaksi kympin virhettä, joista toinen ihan tyhmästi tuplaistumisesta käännöksessä ja toinen rintamasuunnasta, niin ikään käännöksessä. Mutta useamman kyltin kohdalla taas "hieno" :) Olen kyllä ihan supertyytyväinen, että vihdoinkin yllettiin tähän saavutukseen :) 12 starttia mes-luokassa siihen vaadittiin.
Tänään lähdettiin koko porukalla jo aamulla seitsemän aikaan kohti Janakkalaa, missä oli rally-tokon tuplakisat mes- ja avo-luokille. Tavoitteena oli tietysti saada Hukalle vihdoin mes-luokan koulutustunnus. Ensimmäinen rata oli aika vaikea, ainakin Hukalle, se ei oikein keskittynyt vaan toistuvasti nuuski lattiaa eikä suurin osa kylttitehtävistä onnistunut. Saatiin loppujen lopuksi vain 39 pistettä. Tosin oli kiva, kun tuomari on kuitenkin kirjoittanut useamman liikkeen kohdalle "hieno", että jotain hyvää radassa kuitenkin oli.
Vähän sellaisella "ei tästä kuitenkaan mitään tule"-fiiliksellä lähdettiin toiselle radalle. Ei siinäkään kaikki nappiin mennyt, mutta nuuskiminen oli huomattavasti vähäisempää ja Hukka paremmin tekemisessä mukana. Olikin todella kiva todeta, että loppujen lopuksi saatiin hyväksytty tulos, 72 pistettä ja se toivottu RTK4!! Radalta tuli siis kaksi kympin virhettä, joista toinen ihan tyhmästi tuplaistumisesta käännöksessä ja toinen rintamasuunnasta, niin ikään käännöksessä. Mutta useamman kyltin kohdalla taas "hieno" :) Olen kyllä ihan supertyytyväinen, että vihdoinkin yllettiin tähän saavutukseen :) 12 starttia mes-luokassa siihen vaadittiin.
|
|
13.3.
Artun kanssa vietettiin taas pari tuntia eläinlääkärissä. Kontrollikäynti siis. Arttu on vaikuttanut hitusen pirteämmältä eikä ole enää työpäivän aikana pissannut sisälle ja antibiootti olikin vaikuttanut sen verran, että vaikka verikokeessa esim. tulehdusarvot olivat edelleen koholla niin ne olivat kuitenkin laskeneet jonkun verran. Anemia oli kyllä valitettavasti mennyt vähän huonompaan suuntaan, mutta on onneksi edelleen lievä. Huolta herätti Artun kielen kärkeen ilmestyneet märkivät haavaumat ja silmien tilanne. Sarveiskalvossa oleviin haavaumiin saatiin ab-tippa sekä kostuttava tippa, ja syöty antibioottti vaihdettiin. Ensi viikolla mennään taas kontrolliin niin nähdä on ab:n vaihdosta ollut apua. Vahvastihan tämä vaikuttaa joltain autoimmuunisairaudelta, ja aion kyllä kysyä eläinlääkäriltä mahdollisesta kortisonista.
23.3.
Jälleen kontrollikäynti sisätautilääkärillä, tässä välissä ehdittiin käydä jo silmälääkärilläkin. Arttu ei edelleenkään voi mainittavasti paremmin. Se tosin syö hyvin raakaruokaa (ei nappulaa) ja paino olikin noussut edellisen kerran 7,1 kg vähän, 7,5 kg. Silti kaksi kiloa vähemmän kuin normaali paino. Verikokeista näkyi, että anemia oli edelleen vähän pahentunut, mutta vielä kohtalainen, crp vähän noussut, samoin urea. Nyt tutkitaan ulkopuolisessa labrassa neosporan vasta-aineet, tumavasta-aineet autoimmuunisairauden ja troponiini sydänlihastulehduksen varalta. Artun keuhkot röntgenkuvattiin ja siellä näkyi vähän nestekertymää ja jotain harmautta. Sydämen vahvan sivuäänen takia piti tehdä sydämen ultraäänitutkimus ja aivan hienoa oli, kun sydänlääkäri otti Artun ultraan muiden potilaiden välissä. Pahaltahan se sydän näytti jopa maallikon silmään - valtava läppävuoto kun vertasin mielessäni Pessin sydänultraan. Arttu sai nyt sydänlääkkeet ja ruoka vaihdettiin munuaissairaan kuivaruokaan, kun munuaisten proteiinivuodon takia raakaruokaa ei ole hyvä syöttää.
Melko erikoista oli, kun lääkäri ultratessaan näki Artun rintaontelossa jotain omituista, mikä ei sinne kuuluu, jotain vierasesineet kaltaista. Pidin tätä hyvin outona, koska Arttu ei koskaan pureskele keppejä eikä minullakaan ole lattioilla hammastikkuja tms. Asia jäi lääkäriä vaivaamaan niin paljon, että hän kutsui meidät takaisin klinikalle vielä illalla toisten potilaiden jälkeen ja ultrasi Arttua yli puolin tuntia. Sen kummempaa selvyyttä ei kuitenkaan saatu.
1.4. Lääkäri soitti, että Artulla on selkeät tumavasta-aineet, mikä merkitsee autoimmuunisairautta, mahdollisesti kyseessä on SLE eli lupus (systemic lupus erythrotomosus). Nyt aloitetaan kortisonilääkitys, mikä toivottavasti tehoaa. Arttu on kovin laihtunut ja vaisu. Siitä en innostunut, että Artulle tehtäisiin CT-kuvaus mahdollisen vierasesineet takia, koska kuvaus on ensinnäkin todella kallis (vakuutuksen korvauskatto on tullut jo täyteen) ja toiseksi Arttu on sen verran huonossa kunnossa, että iso vierasesineleikkaus ei olisi järkevää (ja kallis sekin).
Muutama päivä on ollut lomaa ja on oltu maalla. Aivan upea aurinkoinen sää ollut joka päivä, ja Pessi ja Hukka ovat nauttineet jäällä ulkoilusta. Todella hienot reitit aurattu sinne. Sydäntä kyllä särkee, kun Arttua ei voinut ottaa mukaan :(
Artun kanssa vietettiin taas pari tuntia eläinlääkärissä. Kontrollikäynti siis. Arttu on vaikuttanut hitusen pirteämmältä eikä ole enää työpäivän aikana pissannut sisälle ja antibiootti olikin vaikuttanut sen verran, että vaikka verikokeessa esim. tulehdusarvot olivat edelleen koholla niin ne olivat kuitenkin laskeneet jonkun verran. Anemia oli kyllä valitettavasti mennyt vähän huonompaan suuntaan, mutta on onneksi edelleen lievä. Huolta herätti Artun kielen kärkeen ilmestyneet märkivät haavaumat ja silmien tilanne. Sarveiskalvossa oleviin haavaumiin saatiin ab-tippa sekä kostuttava tippa, ja syöty antibioottti vaihdettiin. Ensi viikolla mennään taas kontrolliin niin nähdä on ab:n vaihdosta ollut apua. Vahvastihan tämä vaikuttaa joltain autoimmuunisairaudelta, ja aion kyllä kysyä eläinlääkäriltä mahdollisesta kortisonista.
23.3.
Jälleen kontrollikäynti sisätautilääkärillä, tässä välissä ehdittiin käydä jo silmälääkärilläkin. Arttu ei edelleenkään voi mainittavasti paremmin. Se tosin syö hyvin raakaruokaa (ei nappulaa) ja paino olikin noussut edellisen kerran 7,1 kg vähän, 7,5 kg. Silti kaksi kiloa vähemmän kuin normaali paino. Verikokeista näkyi, että anemia oli edelleen vähän pahentunut, mutta vielä kohtalainen, crp vähän noussut, samoin urea. Nyt tutkitaan ulkopuolisessa labrassa neosporan vasta-aineet, tumavasta-aineet autoimmuunisairauden ja troponiini sydänlihastulehduksen varalta. Artun keuhkot röntgenkuvattiin ja siellä näkyi vähän nestekertymää ja jotain harmautta. Sydämen vahvan sivuäänen takia piti tehdä sydämen ultraäänitutkimus ja aivan hienoa oli, kun sydänlääkäri otti Artun ultraan muiden potilaiden välissä. Pahaltahan se sydän näytti jopa maallikon silmään - valtava läppävuoto kun vertasin mielessäni Pessin sydänultraan. Arttu sai nyt sydänlääkkeet ja ruoka vaihdettiin munuaissairaan kuivaruokaan, kun munuaisten proteiinivuodon takia raakaruokaa ei ole hyvä syöttää.
Melko erikoista oli, kun lääkäri ultratessaan näki Artun rintaontelossa jotain omituista, mikä ei sinne kuuluu, jotain vierasesineet kaltaista. Pidin tätä hyvin outona, koska Arttu ei koskaan pureskele keppejä eikä minullakaan ole lattioilla hammastikkuja tms. Asia jäi lääkäriä vaivaamaan niin paljon, että hän kutsui meidät takaisin klinikalle vielä illalla toisten potilaiden jälkeen ja ultrasi Arttua yli puolin tuntia. Sen kummempaa selvyyttä ei kuitenkaan saatu.
1.4. Lääkäri soitti, että Artulla on selkeät tumavasta-aineet, mikä merkitsee autoimmuunisairautta, mahdollisesti kyseessä on SLE eli lupus (systemic lupus erythrotomosus). Nyt aloitetaan kortisonilääkitys, mikä toivottavasti tehoaa. Arttu on kovin laihtunut ja vaisu. Siitä en innostunut, että Artulle tehtäisiin CT-kuvaus mahdollisen vierasesineet takia, koska kuvaus on ensinnäkin todella kallis (vakuutuksen korvauskatto on tullut jo täyteen) ja toiseksi Arttu on sen verran huonossa kunnossa, että iso vierasesineleikkaus ei olisi järkevää (ja kallis sekin).
Muutama päivä on ollut lomaa ja on oltu maalla. Aivan upea aurinkoinen sää ollut joka päivä, ja Pessi ja Hukka ovat nauttineet jäällä ulkoilusta. Todella hienot reitit aurattu sinne. Sydäntä kyllä särkee, kun Arttua ei voinut ottaa mukaan :(
12.4.
Vietettiin kiva pääsiäisloma maalla. Jäälle ei enää ollut asiaa, mutta muuten ulkoiltiin paljon aurinkoisessa kevätsäässä. Kortisonilääkitys tuntuu piristäneen Arttua, se on ollut osallistuvampi ja virkeämpi ja kuljetteli jopa rakasta Tiikeri-leluaan. Laihtunut se on edelleen, vaikka syö joka päivä isoja annoksia Hill'sin munuaisnappulaa ja märkäruokaa. Kortisoni tosin laihduttaa sekin.
Kotiin tultua mentiinkin klinikalle kontrollikäynnille ja saatiin hyvä uutisia. Artun crp oli jo normaalin rajoissa eikä muutenkaan verikokeissa ollut mitään hälyttävää. anemia ei ollut korjaantunut, mutta ei pahentunutkaan. Sydänpussissa ei näkynyt enää nestekertymää. Kortisonilääkitystä vähennetään nyt, muu lääkitys pidetään ennallaan. Ja nyt pitäisi saada lihaa luitten päälle, Arttu painoi nimittäin vain hälyttävät 6,6 kg (Pessin on pulskimmillaan ollut 5,5 kg....). Lääkäri suositteli rasvan syöttämistä.
15.4.
Kauhea päivä. Ei tätä olisi osannut ajatella vielä keskiviikkona kun tultiin hyvillä mielin klinikalta :( Artun kunto heikkeni eilen, se alkoi hengittää raskaasti pää yläviistoon etukenossa, hengitys tuli aivan vatsasta saakka. Ressukka tuijotti tyhjyyteen, ei oikein tahtonut reagoida mihinkään, ulkona käveli pieniä matkoja huojuen, ei meinannut edes pissata, seisoi vain. Soitin heti aamulla kahdeksalta klinikalle ja vein Artun sinne.
Rakas pieni AP nukahti sylissäni ikiuneen :(
Vietettiin kiva pääsiäisloma maalla. Jäälle ei enää ollut asiaa, mutta muuten ulkoiltiin paljon aurinkoisessa kevätsäässä. Kortisonilääkitys tuntuu piristäneen Arttua, se on ollut osallistuvampi ja virkeämpi ja kuljetteli jopa rakasta Tiikeri-leluaan. Laihtunut se on edelleen, vaikka syö joka päivä isoja annoksia Hill'sin munuaisnappulaa ja märkäruokaa. Kortisoni tosin laihduttaa sekin.
Kotiin tultua mentiinkin klinikalle kontrollikäynnille ja saatiin hyvä uutisia. Artun crp oli jo normaalin rajoissa eikä muutenkaan verikokeissa ollut mitään hälyttävää. anemia ei ollut korjaantunut, mutta ei pahentunutkaan. Sydänpussissa ei näkynyt enää nestekertymää. Kortisonilääkitystä vähennetään nyt, muu lääkitys pidetään ennallaan. Ja nyt pitäisi saada lihaa luitten päälle, Arttu painoi nimittäin vain hälyttävät 6,6 kg (Pessin on pulskimmillaan ollut 5,5 kg....). Lääkäri suositteli rasvan syöttämistä.
15.4.
Kauhea päivä. Ei tätä olisi osannut ajatella vielä keskiviikkona kun tultiin hyvillä mielin klinikalta :( Artun kunto heikkeni eilen, se alkoi hengittää raskaasti pää yläviistoon etukenossa, hengitys tuli aivan vatsasta saakka. Ressukka tuijotti tyhjyyteen, ei oikein tahtonut reagoida mihinkään, ulkona käveli pieniä matkoja huojuen, ei meinannut edes pissata, seisoi vain. Soitin heti aamulla kahdeksalta klinikalle ja vein Artun sinne.
Rakas pieni AP nukahti sylissäni ikiuneen :(
20.4.
Koska Artun sairastuminen ja oireet kaikkine vierasesine-epäilyineen olivat niin erikoiset, niin päätin lähettää Artun Ruokavirastoon ruumiinavaukseen. Siitä ehkä selviäisi jotain. Arttu pakattiin Evidensiassa hyvin ja vein sen maanantaina Matkahuoltoon Helsinkiin kuljetettavaksi. Perille se pääsi seuraavana aamuna ja tutkimus aloitettiin saman tien. Tänään jo sainkin sitten sähköpostia, että Arttu on haettu Ruokavirastosta Pennalan Eläintuhkaamoon ja voin hakea uurnan ensi keskiviikkona. Hyvin on toiminut kaikki kuljetukset. Ruokaviraston tutkimuksen tulosta joutuu nyt odottamaan pari kuukautta, mutta tulee se sitten aikanaan.
Arttua on kova ikävä, vaikka Hukka ja Pessi vielä kotona ovatkin. Artulla oli omat kivat tapansa, joita muilla kahdella ei ole. Varsinkin aivan hurmaava etujaloilla vilkuttaminen oli Artun bravuuri ja esim. kun istuin sohvalla, niin se tuli usein lattialle viereen istumaan ja sitä piti rapsuttaa. Arttu myös joka ilta valikoi lelulaatikosta lelun ja ilmoitti, että nyt pitää leikkiä, suosikkeja Tiikerin lisäksi Heppa, Mavava ja Ankka <3
Koska Artun sairastuminen ja oireet kaikkine vierasesine-epäilyineen olivat niin erikoiset, niin päätin lähettää Artun Ruokavirastoon ruumiinavaukseen. Siitä ehkä selviäisi jotain. Arttu pakattiin Evidensiassa hyvin ja vein sen maanantaina Matkahuoltoon Helsinkiin kuljetettavaksi. Perille se pääsi seuraavana aamuna ja tutkimus aloitettiin saman tien. Tänään jo sainkin sitten sähköpostia, että Arttu on haettu Ruokavirastosta Pennalan Eläintuhkaamoon ja voin hakea uurnan ensi keskiviikkona. Hyvin on toiminut kaikki kuljetukset. Ruokaviraston tutkimuksen tulosta joutuu nyt odottamaan pari kuukautta, mutta tulee se sitten aikanaan.
Arttua on kova ikävä, vaikka Hukka ja Pessi vielä kotona ovatkin. Artulla oli omat kivat tapansa, joita muilla kahdella ei ole. Varsinkin aivan hurmaava etujaloilla vilkuttaminen oli Artun bravuuri ja esim. kun istuin sohvalla, niin se tuli usein lattialle viereen istumaan ja sitä piti rapsuttaa. Arttu myös joka ilta valikoi lelulaatikosta lelun ja ilmoitti, että nyt pitää leikkiä, suosikkeja Tiikerin lisäksi Heppa, Mavava ja Ankka <3
22.4.
Lahden kaverikoirilla oli tänä vuonna oma osasto Lahden kv-näyttelyssä ja menin sinn Hukan kanssa kahden tunnin vuorolle, kun ystäväni lupautui olemaan sen aikaa meillä Pessin kanssa. Meillä oli Hukan kanssa oikein kivaa. Enemmänkin silittelijöitä olisi voinut käydä, mutta jotkut lapset viettivät osastolla paljonkin aikaa. Hukka on välillä vähän jänskättänyt lapsia ja alkanut haukkua, joten tämä oli sille hyvä kokemus.20.4. |
26.4.
Hain Artun uurnan tänään. Oikein kaunis uurna ja ystävällinen palvelu. Toivottavasti en tarvitse heidän palveluitaan vähään aikaan, mutta ehdottoman hyvä paikka on. Uurnan mukaan laatikkoon oli laitettu vielä kaunis kortti. Ikävä on edelleen todella kova, ajattelen Arttua joka päivä. Tuntuu niin epäoikeudenmukaiselta, että sille piti käydä näin. Luulin aina, että Arttu porskuttaa vähintään 15 vuotiaaksi asti...
Hain Artun uurnan tänään. Oikein kaunis uurna ja ystävällinen palvelu. Toivottavasti en tarvitse heidän palveluitaan vähään aikaan, mutta ehdottoman hyvä paikka on. Uurnan mukaan laatikkoon oli laitettu vielä kaunis kortti. Ikävä on edelleen todella kova, ajattelen Arttua joka päivä. Tuntuu niin epäoikeudenmukaiselta, että sille piti käydä näin. Luulin aina, että Arttu porskuttaa vähintään 15 vuotiaaksi asti...
20.5.
Hukan kanssa aloitettiin jo tässä vaiheessa tämän vuoden näyttelykausi :D Vappunäyttelyssä on perinteisesti käyty, mutta tämän vuotinen tuomari ei innostanut, niin vietettiin vappua sen sijaan Keski-Suomessa. Mutta tänään siis suunnattiin Ruovedelle ryhmänäyttelyyn. Koska oltiin käyty tällä tuomarilla ennenkin, niin etukäteen ja aavistelin, että Hukka on hänen mielestään edelleen pienipäinen ja niin olikin. Lisäksi Hukka peitsasi kehässä aika paljon ja tuloksena oli EH 2.
Kiva oli nähdä Pessin ja Artun kasvattajaa ja puhuimme vähän pentujuttujakin. Perheenlisäystä sitten jossain vaiheessa.
Hukan kanssa aloitettiin jo tässä vaiheessa tämän vuoden näyttelykausi :D Vappunäyttelyssä on perinteisesti käyty, mutta tämän vuotinen tuomari ei innostanut, niin vietettiin vappua sen sijaan Keski-Suomessa. Mutta tänään siis suunnattiin Ruovedelle ryhmänäyttelyyn. Koska oltiin käyty tällä tuomarilla ennenkin, niin etukäteen ja aavistelin, että Hukka on hänen mielestään edelleen pienipäinen ja niin olikin. Lisäksi Hukka peitsasi kehässä aika paljon ja tuloksena oli EH 2.
Kiva oli nähdä Pessin ja Artun kasvattajaa ja puhuimme vähän pentujuttujakin. Perheenlisäystä sitten jossain vaiheessa.
24.5.
Mutta tänään pääsikin kehään Pessi, kun ihan meidän lähellä Launeen sirkuskentällä oli Hollolan Tokotiimin järjestämä match show. Kun olin ilmoittamassa Pessiä, niin kysyttiin "pienet vai pennut", joten 13,5 vuotias pikku veteraanini on ilmeisesti aika nuorekas :D Pessiä jännitti pöydällä, mutta kehässä se liikkui hienosti ja tuloksena olikin upeasti punaisen saaneiden veteraanien toinen! Palkintokassissa oli kaikenlaista kivaa.
Mutta tänään pääsikin kehään Pessi, kun ihan meidän lähellä Launeen sirkuskentällä oli Hollolan Tokotiimin järjestämä match show. Kun olin ilmoittamassa Pessiä, niin kysyttiin "pienet vai pennut", joten 13,5 vuotias pikku veteraanini on ilmeisesti aika nuorekas :D Pessiä jännitti pöydällä, mutta kehässä se liikkui hienosti ja tuloksena olikin upeasti punaisen saaneiden veteraanien toinen! Palkintokassissa oli kaikenlaista kivaa.
28.5.
Jälleen Hukan kanssa näyttelyssä, tällä kertaa Keuruun ryhmiksessä. Ja jestas!! Hukka pokkasi itselleen toisen SERTin!! Muunvärisiä uroksia oli vain viisi - jun, nuo, avo (Hukka) ja kaksi valiota. Varsinaisen tuomarin lisäksi oli kaksi harjoitusarvostelijaa, mikä yleensä tiukentaa arvostelua ja ajattelin, että hampaatkin varmaan lasketaan kitarisoja myöten. Mutta ei, varsinainen tuomari vain vilkaisi hampaita vähän ja harjoitusarvostelijat eivät lainkaan. Sen lisäksi sain Hukan liikkumaan paremmin kehässä, kun iikuin itse reippaammin. Junnukoira oli saanut ERIn ilman SAta ja nuorten luokan taas EHn eli Hukalle, joka oli saanut sekä ERIn että SAn tuli automaattisesti SERT. Nyt sitten puuttuu enää yksi, ja uskon ja toivon, että sekin vielä saadaan... |
31.5.
Tänään Hukka pääsi eroon ylmääräisistä karvoistaan, kun se kävi Trimmaus Fancy Tailissä pohjavillapesussa. Aikaa oli varattu puolitoista tuntia ja kylläpä lopputulos olikin hieno! Turkki on todella ilmava ja ihana. Tällaiseen lopputulokseen en ole koskaan kotikonsteilla päässyt. Pohjavillapesu on ehdottomasti otettava säännölliseen ohjelmaan aina keväällä.
Tänään Hukka pääsi eroon ylmääräisistä karvoistaan, kun se kävi Trimmaus Fancy Tailissä pohjavillapesussa. Aikaa oli varattu puolitoista tuntia ja kylläpä lopputulos olikin hieno! Turkki on todella ilmava ja ihana. Tällaiseen lopputulokseen en ole koskaan kotikonsteilla päässyt. Pohjavillapesu on ehdottomasti otettava säännölliseen ohjelmaan aina keväällä.
9.6
Ollaan vietetty nyt viikko kesälomaa Keski-Suomessa. Sää on ollut aika kylmä, eikä olla yövytty mökillä, mutta on käyty siellä laittamassa porkkanat maahan ja muuta sellaista. Ensi viikolla pitäisi tulla ihan hellettä, niin sitten päästään mökille nautiskelemaan :) Tämän viikon tiistaina käytiin ulkoilemassa Ilovuoren jo tuttulla ulkoilureitillä ja tänään oli ilman koiria Jyväskylässä, missä kävin mm. Taidemuseosssa katsomassa Überhund-näyttelyn. Se oli ehdottomasti näkemisen arvoinen.
Artun tutkimustodistuskin tuli Ruokavirastosta. Se oli aika karua luettavaa. Johtopäätöksenä oli polymyosiitti eli yleistynyt lihastulehdus (monilihastulehdus), harvinainen tila, jonka syy ei selvinnyt. Mutta kyseessä on joka tapauksessa autoimmuunisairaus, missä elimistön immuunipuolustuksen toiminta häiriintyy ja se alkaa hyökätä omaa lihaskudosta vastaan. Monilihastulehdus ja sen sivuoireet sydänlihastulehdus ja kilpirauhastulehdus sopivat SLEn eli lupuksen oirekirjoon eli diagnoosina SLE osui varmaan oikeaan. Artun lihakset olivat vaaleat ja surkastuneet sekä sydän, munuaiset, kilpirauhanen ja keuhkot voimakkaasti tulehtuneet ja arpeutuneet. Mitään vierasesinettä ei löytynyt. Selvää kuitenkin on, että Artun sisäelimet olivat pahasti sairauden vaurioittamat, eikä se olisi mitenkään tullut enää entiselleen. Voi Arttu <3
Ollaan vietetty nyt viikko kesälomaa Keski-Suomessa. Sää on ollut aika kylmä, eikä olla yövytty mökillä, mutta on käyty siellä laittamassa porkkanat maahan ja muuta sellaista. Ensi viikolla pitäisi tulla ihan hellettä, niin sitten päästään mökille nautiskelemaan :) Tämän viikon tiistaina käytiin ulkoilemassa Ilovuoren jo tuttulla ulkoilureitillä ja tänään oli ilman koiria Jyväskylässä, missä kävin mm. Taidemuseosssa katsomassa Überhund-näyttelyn. Se oli ehdottomasti näkemisen arvoinen.
Artun tutkimustodistuskin tuli Ruokavirastosta. Se oli aika karua luettavaa. Johtopäätöksenä oli polymyosiitti eli yleistynyt lihastulehdus (monilihastulehdus), harvinainen tila, jonka syy ei selvinnyt. Mutta kyseessä on joka tapauksessa autoimmuunisairaus, missä elimistön immuunipuolustuksen toiminta häiriintyy ja se alkaa hyökätä omaa lihaskudosta vastaan. Monilihastulehdus ja sen sivuoireet sydänlihastulehdus ja kilpirauhastulehdus sopivat SLEn eli lupuksen oirekirjoon eli diagnoosina SLE osui varmaan oikeaan. Artun lihakset olivat vaaleat ja surkastuneet sekä sydän, munuaiset, kilpirauhanen ja keuhkot voimakkaasti tulehtuneet ja arpeutuneet. Mitään vierasesinettä ei löytynyt. Selvää kuitenkin on, että Artun sisäelimet olivat pahasti sairauden vaurioittamat, eikä se olisi mitenkään tullut enää entiselleen. Voi Arttu <3
18.6.
Nyt on ollut lämmintä, ai että! Ollaan oltu mökillä, on ollut ihana lämmittää saunaa, käydä uimassa, tehdä vähän pihatöitä ja vaan oleilla terassilla aurinkovarjon alla lukemassa kirjaa tai ottaa päivätorkkuja. Pessi ei ole suostunut lenkkeilemään ollenkaan (paitsi kun käytiin keskiviikkona Multialla jäätelövarastoja täydentämässä), mutta Hukan kanssa on käyty päivittäin tekemässä pieni lenkki. Koirat ovat nauttineet kovasti, kun ovat saaneet olla kaiket päivät pihalla ja se on ollut ilmeisen väsyttävää, koska ne ovat uuvahtaneet täysin illalla kuuden, seitsemän aikoihin kun on menty sisälle. Sen verran on käyty Keuruulla, että Pessi kävi perjantaina Keuruu eläinklinikalle hammaskivenpoistossa. Hampaiden tilanne on ihan hyvä, tosin jäljelä olevista neljästä etuhampaasta kahdessa on jonkin verran parodontiittia ja ne pitää poistaa tässä puolen vuoden sisään.
Nyt on ollut lämmintä, ai että! Ollaan oltu mökillä, on ollut ihana lämmittää saunaa, käydä uimassa, tehdä vähän pihatöitä ja vaan oleilla terassilla aurinkovarjon alla lukemassa kirjaa tai ottaa päivätorkkuja. Pessi ei ole suostunut lenkkeilemään ollenkaan (paitsi kun käytiin keskiviikkona Multialla jäätelövarastoja täydentämässä), mutta Hukan kanssa on käyty päivittäin tekemässä pieni lenkki. Koirat ovat nauttineet kovasti, kun ovat saaneet olla kaiket päivät pihalla ja se on ollut ilmeisen väsyttävää, koska ne ovat uuvahtaneet täysin illalla kuuden, seitsemän aikoihin kun on menty sisälle. Sen verran on käyty Keuruulla, että Pessi kävi perjantaina Keuruu eläinklinikalle hammaskivenpoistossa. Hampaiden tilanne on ihan hyvä, tosin jäljelä olevista neljästä etuhampaasta kahdessa on jonkin verran parodontiittia ja ne pitää poistaa tässä puolen vuoden sisään.
26.6.
Loma loppui, tänään takaisin töihin, mutta mukavan asiana oli oman seuran rally-tokon iltakisat voi- ja mes-luokille meidän uudella ulkokentällä. Oli aika kuuma ilma eikä Hukan kanssa ole kesäloman takia treenattu oikeastaan yhtään kolmeen viikkoon, mutta mentiin kuitenkin kokeilemaan :) Heti ratapiirroksen nähtyäni arvelin, että tulosta tuskin tulee, eikä tullutkaan. Mutta Hukka oli hyvin mukana tekemisessä ja meillä oli mainio oma kupla taas. Ja Hukka sai Tuomarinpalkinnon! (ankkalelu) Palkittavaa valitessaan Kirsi-tuomari oli kuulemma sanonut, että me ollaan kehitytty kovasti ja palkintoja jakaessaan totesi, että tämä oli parasta mitä hän on meiltä nähnyt. Lähestyi valioluokan suoritusta kuulemma. Virheetkin olivat lähinnä rintamasuuntaa, koska hätiköin itse liikaa käännöksissä, ja aivan alussa Hukka jäi kesken edessä peruutuksen tuijottamaan radan ulkopuolelle. Onneksi aurinko meni pilveen ennen meidän suoritusta niin ei ollut liian kuuma. Olen kyllä tyytyväinen, vaikka tulosta ei tullutkaan, koska meidän kummankin fiilis radalla oli hyvä. Syksyllä sitten taas.
Loma loppui, tänään takaisin töihin, mutta mukavan asiana oli oman seuran rally-tokon iltakisat voi- ja mes-luokille meidän uudella ulkokentällä. Oli aika kuuma ilma eikä Hukan kanssa ole kesäloman takia treenattu oikeastaan yhtään kolmeen viikkoon, mutta mentiin kuitenkin kokeilemaan :) Heti ratapiirroksen nähtyäni arvelin, että tulosta tuskin tulee, eikä tullutkaan. Mutta Hukka oli hyvin mukana tekemisessä ja meillä oli mainio oma kupla taas. Ja Hukka sai Tuomarinpalkinnon! (ankkalelu) Palkittavaa valitessaan Kirsi-tuomari oli kuulemma sanonut, että me ollaan kehitytty kovasti ja palkintoja jakaessaan totesi, että tämä oli parasta mitä hän on meiltä nähnyt. Lähestyi valioluokan suoritusta kuulemma. Virheetkin olivat lähinnä rintamasuuntaa, koska hätiköin itse liikaa käännöksissä, ja aivan alussa Hukka jäi kesken edessä peruutuksen tuijottamaan radan ulkopuolelle. Onneksi aurinko meni pilveen ennen meidän suoritusta niin ei ollut liian kuuma. Olen kyllä tyytyväinen, vaikka tulosta ei tullutkaan, koska meidän kummankin fiilis radalla oli hyvä. Syksyllä sitten taas.
27.7.
Ollaan vietetty loman jälkeen edelleen viikonloppuja maalla, tosin on ollut harmittavan viileää ja sateista eli mökillä ei ole ollut kiva yöpyä. Jotain siellä on kuitenkin tullut tehtyä ja kasvimaalla porkkanat ja herneet kasvavat hyvin. Mansikoitakin on saatu hyvin ja omenia näyttää niitäkin tulevan.
Hukka kävi viikko sitten Evidensiassa hammashoidossa kun huomasin sillä loman loppupuolella lohjenneen hampaan. Lääkärissä sitten kävi ilmi, että molemmissa yläleuan P4-hampaissa oli murtuma, toinen hammas piti poistaa mutta toisen pystyi paikkaamaan. Lisäksi poistettiin pari pienempää hammasta parodontiitin takia. Näköjään päivittäinen hampaiden harjauskaan ei auta, jos paro on tullakseen niin se tulee. Ja hampaiden murtumista kyllä ihmettelen, kun Hukka ei koskaan ole saanut oikeita luita, vaan ainoastaan puruluita, dentastixejä ja lampaan ym. korvia. Mutta hyvä kun tulee kuntoon ja toivottavasti parokaan ei etene.
Ollaan vietetty loman jälkeen edelleen viikonloppuja maalla, tosin on ollut harmittavan viileää ja sateista eli mökillä ei ole ollut kiva yöpyä. Jotain siellä on kuitenkin tullut tehtyä ja kasvimaalla porkkanat ja herneet kasvavat hyvin. Mansikoitakin on saatu hyvin ja omenia näyttää niitäkin tulevan.
Hukka kävi viikko sitten Evidensiassa hammashoidossa kun huomasin sillä loman loppupuolella lohjenneen hampaan. Lääkärissä sitten kävi ilmi, että molemmissa yläleuan P4-hampaissa oli murtuma, toinen hammas piti poistaa mutta toisen pystyi paikkaamaan. Lisäksi poistettiin pari pienempää hammasta parodontiitin takia. Näköjään päivittäinen hampaiden harjauskaan ei auta, jos paro on tullakseen niin se tulee. Ja hampaiden murtumista kyllä ihmettelen, kun Hukka ei koskaan ole saanut oikeita luita, vaan ainoastaan puruluita, dentastixejä ja lampaan ym. korvia. Mutta hyvä kun tulee kuntoon ja toivottavasti parokaan ei etene.
6.8.
Kulunut viikko on lomailtu ja tämä päivä on ainoa jolloin ei ole satanut (kävin poimimassa kaksi litraa vattuja). Ei päästy edes mustikoita poimimaan, paitsi kaksi litraa tiistaina, kun sateessa piti sen verran taukoa ettei metsä ollut liian märkä. Ihan vaan huvin ja ulkoilun kannalta käytiin mökiltä käsin poimimassa. Mutta ei voitu mennä ystäväni luo perinteiselle mustikanpoimintavierailulle, vaan talven mustikat piti ostaa. Mökillä kuitenkin tuli käytyä useaan otteeseen pihaa hoitamassa, niin koirat saivat ulkoilla vapaana. Mutta sadetutkaa piti seurata ahkeraan, kun pieniä sadealueita liikkui koko ajan. Onneksi sentään ulkoilut saatiin suurimmaksi osaksi ajoitettua sadekuurojen väliin :) ja kivahan lomalla on aina olla. |
20.8.
Lähdettiin jo päivällä maalta kotiin päin kun poikettiin Jämsässä JSPKH:n rallykisoissa. Keli oli todella kuuma, vaikka mittari ei näyttänyt kuin vähän yli 20 astetta. Hukka ei ollut ollenkaan kisamoodissa. Se teki kylllä liikkeitä, ei nuuskinut maata tai muuten haahuillut, mutta tekeminen oli epätarkkaa ja väsähtänyttä. Tuomari totesikin, että varmaan osaava koira mutta nyt se oli silleen "oota, mä teen kun jaksan". Muillakin koirilla oli lämpötila ilmeisesti vaikuttanut tekemiseen, eikä vieras ulkokenttä sekään helpottanut asiaa. No, radalla oli sentään paljon sellaistakin mikä meni virheettä :) Tuomarin kommentti huvitti hieman, koska joskus vuosia sitten kun olin olin samaisella kentällä kisaamassa Artun kanssa alo-luokassa ja Arttu nuuski maata lähes koko ajan niin että vissiin pari kylttiä meni virheettä, niin silloisen tuomarin kommentti oli "Rauhallista menoa" :D Seuraavaksi varmaan Korkeavireen kisat lokakuun puolivälissä, koska parin seuraavaan kisaan (oman seuran 2.9. ja Lahen Murren 30.9.) ei päästä töiden ja muiden menojen takia.
Lähdettiin jo päivällä maalta kotiin päin kun poikettiin Jämsässä JSPKH:n rallykisoissa. Keli oli todella kuuma, vaikka mittari ei näyttänyt kuin vähän yli 20 astetta. Hukka ei ollut ollenkaan kisamoodissa. Se teki kylllä liikkeitä, ei nuuskinut maata tai muuten haahuillut, mutta tekeminen oli epätarkkaa ja väsähtänyttä. Tuomari totesikin, että varmaan osaava koira mutta nyt se oli silleen "oota, mä teen kun jaksan". Muillakin koirilla oli lämpötila ilmeisesti vaikuttanut tekemiseen, eikä vieras ulkokenttä sekään helpottanut asiaa. No, radalla oli sentään paljon sellaistakin mikä meni virheettä :) Tuomarin kommentti huvitti hieman, koska joskus vuosia sitten kun olin olin samaisella kentällä kisaamassa Artun kanssa alo-luokassa ja Arttu nuuski maata lähes koko ajan niin että vissiin pari kylttiä meni virheettä, niin silloisen tuomarin kommentti oli "Rauhallista menoa" :D Seuraavaksi varmaan Korkeavireen kisat lokakuun puolivälissä, koska parin seuraavaan kisaan (oman seuran 2.9. ja Lahen Murren 30.9.) ei päästä töiden ja muiden menojen takia.
14.9.
Käytiin Pessin kanssa eläinlääkärissä, kun olen ollut huomaavinani että Pessin on ollut vähän hankala kulkea portaita alaspäin ja epäilin kyynärissä nivelrikkoa. Laura-eläinlääkäri tutki Pessin ensin tarkkaan pöydällä ja se vaikutti aristavan selkää ja kyynäriä. Sitten Pessi kuvattiin ja selvisi, että kyynärissä tosiaankin on molemmissa nivelrikkoa. Myös spondyloosi on edennyt, luupiikit on pitempia ja on kaksi ahtautunutta nikamaväliä. Laura ehdotti, että Pessi siirrettäisiin gabapentiiniltä Librelalle, mihin suostuin ilomielin. Pessi sai heti ekan pistoksen, kuukauden päästä laitetaan toinen hoitajakäynnillä ja siitä kuukauden päästä kolmas Lauran luona kontrollikäynnillä. Librelasta on paljon hyviä kokemuksia ja toivon siitä olevan Pessille hyötyä. Laura kuunteli myös Pessin sydämen ja sivuääni oli voimistunut, joten sydänultraankin pitää viedä lähiaikoina.
24.9.
Vietettiin viikko syyslomaa. Mökillä tuli laitettua paikat talvikuntoon, pihakukat pois, samoin kalusteet ym. Muutamana päivänä satoi, mutta oli myös aurinkoisia kivoja syyspäiviä. Käytiin ystäväni luona ja perinteisellä puolukkaretkellä, saatiinkin kunnon saalis. Kävin myös poimimassa mökin läheltä muutaman litran. Yhtenä päivänä käytiin ulkoilemassa Ilovuoren maastoissa. Ei-koira-aiheisesta aktiviteetista mainittakoon elokuvissa käynti (Kuolleet lehdet) ja Vanhan Keuruun Syysmarkkinat. Jälkimmäisten yhteydessä tuli nähtyä myös upea luontokuvanäyttely Keuruun Museossa. Kaiken kaikkiaan mukava rentouttava lomapätkä.
Käytiin Pessin kanssa eläinlääkärissä, kun olen ollut huomaavinani että Pessin on ollut vähän hankala kulkea portaita alaspäin ja epäilin kyynärissä nivelrikkoa. Laura-eläinlääkäri tutki Pessin ensin tarkkaan pöydällä ja se vaikutti aristavan selkää ja kyynäriä. Sitten Pessi kuvattiin ja selvisi, että kyynärissä tosiaankin on molemmissa nivelrikkoa. Myös spondyloosi on edennyt, luupiikit on pitempia ja on kaksi ahtautunutta nikamaväliä. Laura ehdotti, että Pessi siirrettäisiin gabapentiiniltä Librelalle, mihin suostuin ilomielin. Pessi sai heti ekan pistoksen, kuukauden päästä laitetaan toinen hoitajakäynnillä ja siitä kuukauden päästä kolmas Lauran luona kontrollikäynnillä. Librelasta on paljon hyviä kokemuksia ja toivon siitä olevan Pessille hyötyä. Laura kuunteli myös Pessin sydämen ja sivuääni oli voimistunut, joten sydänultraankin pitää viedä lähiaikoina.
24.9.
Vietettiin viikko syyslomaa. Mökillä tuli laitettua paikat talvikuntoon, pihakukat pois, samoin kalusteet ym. Muutamana päivänä satoi, mutta oli myös aurinkoisia kivoja syyspäiviä. Käytiin ystäväni luona ja perinteisellä puolukkaretkellä, saatiinkin kunnon saalis. Kävin myös poimimassa mökin läheltä muutaman litran. Yhtenä päivänä käytiin ulkoilemassa Ilovuoren maastoissa. Ei-koira-aiheisesta aktiviteetista mainittakoon elokuvissa käynti (Kuolleet lehdet) ja Vanhan Keuruun Syysmarkkinat. Jälkimmäisten yhteydessä tuli nähtyä myös upea luontokuvanäyttely Keuruun Museossa. Kaiken kaikkiaan mukava rentouttava lomapätkä.
4.10.
Nyt kun Pessiltä ajetaan alas gabapentiiniä eikä sitä enää laiteta iltaruokaan eli nappuloihin, niin päätin että ruoka aletaan nyt syödä aktivoidusti. Ensin ajattelin ostaa toisen aktivointimaton, mutta sitten törmäsin kotimaiseen VillaDogin valmistamaan nuuskukuppiin. Vaikutti erinomaiselta. Tilasin kaksi M-koon kuppia Eläinkoulu Visiosta ja ne olivat välitön hitti! Hukka ja Pessi rakastavat niitä ja etsivät innoissaan nappuloitaan kupeista.
Nyt kun Pessiltä ajetaan alas gabapentiiniä eikä sitä enää laiteta iltaruokaan eli nappuloihin, niin päätin että ruoka aletaan nyt syödä aktivoidusti. Ensin ajattelin ostaa toisen aktivointimaton, mutta sitten törmäsin kotimaiseen VillaDogin valmistamaan nuuskukuppiin. Vaikutti erinomaiselta. Tilasin kaksi M-koon kuppia Eläinkoulu Visiosta ja ne olivat välitön hitti! Hukka ja Pessi rakastavat niitä ja etsivät innoissaan nappuloitaan kupeista.
7.10.
Pessillä on tänään syntymäpäivä! Kaikkiaan 14 v. tulee mittariin rakkaalle Knääpiölle. Onneksi se on sairauksista huolimatta edelleen reipas, iloinen ja touhukas. Jaksaa lenkkeillä useamman kilometrin päivässä, ruoka maistuu, samoin uni, ja joka päivä leikkiminenkin on tärkeää. Toivottavasti yhteistä aikaa on vielä jäljellä. Tänään Pessi sai vähän ylimääräisiä herkkuja ja lahjaksi löytyi kaapista uusi-vanha (korjattu) nalle :) |
14.10.
Wuhuu!!! Oltiin Hukan kanssa Päijät-Hämeen Noutajakoirayhdistyksen rally-tokokisoissa ja aivan valtavana yllätyksenä Hukka sai ekalta radalta 95 pistettä!! Meidän valiokello siis kilahti nyt käyntiin. Salaisena aseena oli mukana Hau Hau Championin kuivattua kanaa, liekö se vaikuttanut kun Hukka teki todella täsmällistä työtä ja tuomarin kommentti oli "Todella kaunista yhteistyötä".
Toinen rata menikin sitten vähemmän hyvin, saatiin vain 40 pistettä kun useammalta kyltiltä tuli isoja 10 pisteen virheitä. Mutta siinäkin oli paljon hyvää ja onnistunutta, ja Hukka teki hommia hyvällä asenteella. Pariin kisaa on vielä tarkoitus mennä tänä vuonna, katotaan jatkuuko hyvä yhteinen fiilis.
Wuhuu!!! Oltiin Hukan kanssa Päijät-Hämeen Noutajakoirayhdistyksen rally-tokokisoissa ja aivan valtavana yllätyksenä Hukka sai ekalta radalta 95 pistettä!! Meidän valiokello siis kilahti nyt käyntiin. Salaisena aseena oli mukana Hau Hau Championin kuivattua kanaa, liekö se vaikuttanut kun Hukka teki todella täsmällistä työtä ja tuomarin kommentti oli "Todella kaunista yhteistyötä".
Toinen rata menikin sitten vähemmän hyvin, saatiin vain 40 pistettä kun useammalta kyltiltä tuli isoja 10 pisteen virheitä. Mutta siinäkin oli paljon hyvää ja onnistunutta, ja Hukka teki hommia hyvällä asenteella. Pariin kisaa on vielä tarkoitus mennä tänä vuonna, katotaan jatkuuko hyvä yhteinen fiilis.
29.10.
Olin viikonlopun Hämeenlinnassa Kennelliiton kaveri- ja lukukoiraseminaarissa ja Hukka ja Pessi olivat työkaverillani hoidossa. Nehän eivät ole olleet missään muualla kuin hoitolassa, joten vähän jännitti, mutta todella hyvin kaikki meni. Perjantai-iltana olivat vähän haukkuneet, mutta sitten olivat kuin kotonaan.
31.10.
Pessi kävi tänään sydänultrassa. Lääkäri Elina oli kuunnellessaan myös sitä mieltä, että sivuääni on voimistunut ja ultrassa selvisi, että läppävuoto on nyt edennyt keskitasoiseksi ja tästä johtune sydämen vasemman puolen koon lisääntymistä. Vaikka mitat jäivät vielä viiterajoihin niin Pessille aloitettiin kuitenkin sydänlääkitys, koska se hidastaa vajaatoiminnan kehittymistä ja lykkää sitä jopa vuodella. Saadaan jatkaa ihan normaalia elämää lenkkeilyineen. Keskustelin Elinan kanssa myös Artun ruumiinavausraportista, jonka lähetin kesällä tiedoksi hänelle ja sisätautilääkäri Hennalle. Elina kiitteli raportista, sanoin sen olleen mielenkiintoinen ja oli kanssani samaa mieltä, että ultrassa näkyneet outoudet olivat sydänpussin ja sydämen välisiä kiinnikkeitä. Tämä oli oikein hyvä kuulla.
Olin viikonlopun Hämeenlinnassa Kennelliiton kaveri- ja lukukoiraseminaarissa ja Hukka ja Pessi olivat työkaverillani hoidossa. Nehän eivät ole olleet missään muualla kuin hoitolassa, joten vähän jännitti, mutta todella hyvin kaikki meni. Perjantai-iltana olivat vähän haukkuneet, mutta sitten olivat kuin kotonaan.
31.10.
Pessi kävi tänään sydänultrassa. Lääkäri Elina oli kuunnellessaan myös sitä mieltä, että sivuääni on voimistunut ja ultrassa selvisi, että läppävuoto on nyt edennyt keskitasoiseksi ja tästä johtune sydämen vasemman puolen koon lisääntymistä. Vaikka mitat jäivät vielä viiterajoihin niin Pessille aloitettiin kuitenkin sydänlääkitys, koska se hidastaa vajaatoiminnan kehittymistä ja lykkää sitä jopa vuodella. Saadaan jatkaa ihan normaalia elämää lenkkeilyineen. Keskustelin Elinan kanssa myös Artun ruumiinavausraportista, jonka lähetin kesällä tiedoksi hänelle ja sisätautilääkäri Hennalle. Elina kiitteli raportista, sanoin sen olleen mielenkiintoinen ja oli kanssani samaa mieltä, että ultrassa näkyneet outoudet olivat sydänpussin ja sydämen välisiä kiinnikkeitä. Tämä oli oikein hyvä kuulla.
25.11.
Kisattiin taas Hukan kanssa rally-tokossa, tänään oli vuorossa oman seuran kisat. Ensin tavallinen kaikkien luokkien kisa ja sen jälkeen mes-luokalle Salpausselän kennelpiirin yksilöpiirinmestaruuskisa. Ekasta kisasta ei saatu tulosta, mutta pm-kisasta tuli suureksi ilokseni 85 p., vaikka rata vaikutti etukäteen vaikealta. Hukka teki hienosti merkillelähetyksenkin, vaikka sitä ei ole harjoiteltu moneen kuukauteen. Mokasin itse sivullaperuutuksen askeleet, mistä tuli -10 p. ja tosin Hukkakin peruutti vinoon eli ilman minun mokaani oltaisiin saatu 94 p. Se olisi luultavasti harmittanut enemmän kuin jääminen selvästi alle valiopisteiden.
Kisattiin taas Hukan kanssa rally-tokossa, tänään oli vuorossa oman seuran kisat. Ensin tavallinen kaikkien luokkien kisa ja sen jälkeen mes-luokalle Salpausselän kennelpiirin yksilöpiirinmestaruuskisa. Ekasta kisasta ei saatu tulosta, mutta pm-kisasta tuli suureksi ilokseni 85 p., vaikka rata vaikutti etukäteen vaikealta. Hukka teki hienosti merkillelähetyksenkin, vaikka sitä ei ole harjoiteltu moneen kuukauteen. Mokasin itse sivullaperuutuksen askeleet, mistä tuli -10 p. ja tosin Hukkakin peruutti vinoon eli ilman minun mokaani oltaisiin saatu 94 p. Se olisi luultavasti harmittanut enemmän kuin jääminen selvästi alle valiopisteiden.
27.11.
Muutamana päivänä pakkanen on ollut kireämpää, reilusti yli -10 ja Pessi on vaikuttanut vähän palelevan. Tänään sitten lenkkeiltiin ostamaan sille talvitakki. Sopii hyvin ja on lämpöinen, vaikka Pessi kauhean ihastunut takin pukemiseen olekaan. Muuten Pessi on ollut hyvin pirteä, lenkkeillyt reippaasti ja leikkinyt Hukan kanssa. Parin viikon päästä mennään Laura-eläinlääkärin luo kontrollikäynnille ja neljännelle Librela piikille. |
9.12.
Ja taas kisaamassa! Tällä kertaa Collieyhdistyksen järjestämät kisat Korkeavireen hallilla. Oltiin Hukan kanssa kummallakin mes-radalla lähtövuorossa ihan viimeisten joukossa ja fiilis ei ollut ihan parhain siinä odotellessa. Edellisten kisojen toisintoja ekalta radalta ei tullut tulosta, koska Hukka halusi mm. kiertää kylttitelineitä (tuomarin kommentti sai aikaan naurunpyrskähdyksen), mutta tokalta saatiinkin sitten hienosti 91 p. :) Eli ihan valiotulosta hipoen. Tosin sekä edellisen että tämän kisan hylkyradoillakin on ollut paljon onnistumisia, puhtaasti menneitä puolenvaihtokäännöksiä ym. eli ihan tyytyväinen olen niihinkin. Tästä on hyvä ensi vuonna jatkaa kahden puuttuvan valiotuloksen metsästämistä.
Ja taas kisaamassa! Tällä kertaa Collieyhdistyksen järjestämät kisat Korkeavireen hallilla. Oltiin Hukan kanssa kummallakin mes-radalla lähtövuorossa ihan viimeisten joukossa ja fiilis ei ollut ihan parhain siinä odotellessa. Edellisten kisojen toisintoja ekalta radalta ei tullut tulosta, koska Hukka halusi mm. kiertää kylttitelineitä (tuomarin kommentti sai aikaan naurunpyrskähdyksen), mutta tokalta saatiinkin sitten hienosti 91 p. :) Eli ihan valiotulosta hipoen. Tosin sekä edellisen että tämän kisan hylkyradoillakin on ollut paljon onnistumisia, puhtaasti menneitä puolenvaihtokäännöksiä ym. eli ihan tyytyväinen olen niihinkin. Tästä on hyvä ensi vuonna jatkaa kahden puuttuvan valiotuloksen metsästämistä.
15.12.
Tänään oli Pessin kontrollikäynti ja Laura-eläinlääkäri oli todella iloinen siitä miten hyvin Pessi voi. Librelaa jatketaan nyt kerran kuussa ja seuraava kontrollikäynti sitten vuoden päähän. Pitkä aika. Toivottavasti saan vielä pitää Pessin niin kauan <3
Tänään oli Pessin kontrollikäynti ja Laura-eläinlääkäri oli todella iloinen siitä miten hyvin Pessi voi. Librelaa jatketaan nyt kerran kuussa ja seuraava kontrollikäynti sitten vuoden päähän. Pitkä aika. Toivottavasti saan vielä pitää Pessin niin kauan <3
30.12.
Joulu ja välipäivät vietettiin maalla, suurelta osin oli mukava ulkoilusää, mutta juuri ennen uutta vuotta iskivät kovat pakkaset. Pessin talvitakki oli unohtunut kotiin, mutta onnistuttiin kuitenkin ulkoilemaan jonkin verran. Koirat tykkäsivät joululahjoistaan ja kiirettömästä oleilusta.
Joulu ja välipäivät vietettiin maalla, suurelta osin oli mukava ulkoilusää, mutta juuri ennen uutta vuotta iskivät kovat pakkaset. Pessin talvitakki oli unohtunut kotiin, mutta onnistuttiin kuitenkin ulkoilemaan jonkin verran. Koirat tykkäsivät joululahjoistaan ja kiirettömästä oleilusta.