Kuulumisia 2014
7.3.14
Läppärin hajoamisen vuoksi vanhojen sivujen päivittäminen kävi mahdottomaksi, joten täytyi pistää uusiksi.
Heti vuoden aluksi tammikuun puolessa välissä sattui agilityhallillamme mittava vesivahinko, jonka vuoksi sekä helmikuun että maaliskuun agilitykisat jouduttiin perumaan ja rally-tokokisat siirtämään. Myös treenit ovat olleet enemmän tai vähemmän tauolla, muutaman kerran ollaan Pessin kanssa päästy treenaamaan Korkeavireellä tai P-Haun vanhassa hallissa Salpakankaalla. Vekun kanssa on tullut harjoiteltua rallyliikkeitä jonkun verran ihan kotona.
Fatsy voi olosuhteisiin nähden hyvin. Juuri ennen joulua käytiin eläinfysioterapeutilla ja hän totesi, että Fatsyn lihaksisto on todella hyvässä kunnossa. Kotihoito-ohjeeksi saimme uusia venytyksiä. Hyvinkään Koirauimalassa on käyty viime syksystä lähtien kerran kuukaudessa ja uinti on ollut erittäin hyvää liikuntaa. "Paapu" köpöttelee iloisena pieniä lenkkejä, leikkii vinkuleluilla ja nauttii sydämensä pohjasta hyvästä ruuasta.
16.3.14
Vietimme mukavan viikonlopun Valkeakoskella Ilolan Maatilamatkailutilalla, missä oli Mittelien Kevätkarkelot. Sää vain ei ollut kovin keväinen, kun juuri edellisenä päivänä iski takatalvi, ja aurinko ja paljas maa vaihtuivat lumeen ja pakkaseen. Mutta mukavaa oli silti. Fatsy oli aivan innoissaan päästyään uuteen paikkaan, eivätkä kaksi muutakaan mitenkään panneet pahakseen. Hierontaluento kuultiin ynnä tehtiin käytännön harjoittelua, lajiesittelyjä ja kilpailujakin piti olla mutta sairastumisten ym. vuoksi se supistui rally-tokoon, jota esittelin Vekun kanssa. Illalla saunottiin ja päästiin kylpypaljuunkin (vain ihmiset!). Sunnuntaipäivän mätsärikin saatiin vietyä läpi kunnialla, vaikka paikalle ilmaantui pitkälti toistasataa koiraa.
27.3.14
Fatsy kävi eläinlääkärissä yleistsekkauksessa, otettiin verikokeet ja röntgenkuvattiin leikattu jalka. Oli ilahduttavaa kuulla, kuinka ell mielestä Fatsy on jalkaa lukuunottamatta "todella hyvässä kunnossa". Sydän ja keuhkot kuulostivat erinomaisilta, suussa ei mitään huomautettavaa, silmissä hieman iän myötä tullutta samentumaa, joka ei kuitenkaan vaikuta näköön. Maksa-arvot olivat edelleen koholla, mutta niissä ei kuitenkaan ollut mitään kovin hälyttävää. Leikattu jalkakin oli luutunut, ei täydellisesti mutta kuitenkin siellä oli luuta eikä pelkkää tyhjää :). Todettiin yhdessä ell kanssa, että kun kuin koira on iloinen ja pirteä eikä oireile mitenkään, niin esim. jatkuvalle kipulääkitykselle ei ole tarvetta. Mukaan lähti vain uudenlaista maksan toimintaa tukevaa valmistetta ja Nutrolin Nivelmonitehoa sekä kilpirauhaslääkitystä jatketaan tietysti edelleen.
6.4.14
Oltiin tänään Riihimäellä Pessin kanssa agikisoissa, ekat kisamme tänä vuonna ja treenaaminenkin jäänyt vähiin hallin vesivahingon takia. Mutta hienosti Pessi meni, keinu vain aiheutti edelleen ongelmia. Ekalta agiradalta saatiin nimenomaan keinulta kielto ynnä siitä johtuvaa yliaikaa. Mutta radalla on 15 koiraa, joista vain 5 sai tuloksen ja nollia oli vain yksi eli olin tyytyväinen. Toka agirata meni todella hienosti ja sujuvasti -keinulle asti. Se meni useamman yrityksen jälkeen huokuttelemalla ja hitaasti. Sen jälkeen saatiin taas niin hyvä draivi päälle, että en korjannut loppusuoralla ohi juostua estettä joten tuloksena hyl. Hyppyradalta juostiinkin sitten hieno nolla ja sijoituttiin kolmansiksi :).
13.4.14
Tänään oli oman seuran rally-tokokisat, viimeiset ennen lajin virallistumista ja toivoin kovasti, että Vekku olisi saanut AVO-luokasta vihdoin kolmannen hyväksytyn tuloksen ja noussut voittajaluokkaan. No ei. Rata oli kiva, Vekku vaikutti rauhalliselta ja vastaanottavaiselta, ja lähdin radalle positiivisissa fiiliksissä. Mutta sitten se häslääminen, räksyttäminen ja poukkoileminen alkoi taas... Olisi pitänyt pitää omat hermot kurissa, mutta niin alkoi savu nousta korvista, että en pystynyt olemaan rauhallisena ja sehän vaan pahensi koiran käytöstä, kun minä turhauduin. En tiedä haluanko kisata enää, kun se ei tunnu meille sopivan. Ehkä me vain treenataan huvin vuoksi.
Pessikin kisasi, alokasluokassa, ja sai peräti hyväksytyn tuloksen. Tosi kovasti sitä piti houkutella ja tsempata, että päästiin rata läpi ja kaikkia alo-luokan liikkeitäkään se ei osaa tai ei halua tehdä vieraassa paikassa (esim. maahanmeno). Mietitään Pessin kanssa rallyn jatkoa sitten joskus kun se nousee agissa kolmosiin ja todennäköisesti vähennetään kisaamista siellä.
28.4.14
Upea koiramainen viikonloppu takana. Lauantaina Lahti KV:n yhteydessä palkittiin ansioituneita Kaverikoiria, mukana olivat myös Fatsy ja kaverimme Jope-whippet. Hieno tilaisuus, saatiin ansiomitali, kunniakirja ja Pedigreen sponsoripaketti. Fatsy sai paljon sympatiaa ja huomiota, ja se oli erityisen iloinen kun sille ostettiin yhdestä myyntikojusta kaksi uutta vinkulelua. Voi sitä onnea. :) Mutta kyllä Fatsy selvästi väsyi siitä hulinasta, onhan se kuitenkin jo vanha koira.
Eilen oli vuorossa Vekku, joka meni muunväristen veteraanikehään kilpailemaan Fatsyn pojan Noten kanssa. Ja niinhän siinä kävi, että Vekku voitti, oli ROP-veteraani ja vielä PU3. :) Molemmat veteraanit saivat hienot arvostelut, mutta Vekun oikein täpäkkä esiintyminen ja suorastaan häslääminen kehässä osuivat ja upposivat tähän tuomariin. Katsotaan sitten miten käy vapunpäivänä Lahden ryhmänäyttelyssä, kun kehässä ollaan taas samalla kokoonpanolla.
1.5.14
Märkä ja kylmä näyttelypäivä takana. Sadetta tuli lähes kaikissa olomuodoissa, lunta sentään ei mutta vettä ja räntää. Mukaan ottamani näyttelyteltta oli erittäin hyvä juttu, kun se vain ankkuroitiin tiiliskivillä, vaarnoja kun ei asfalttikentällä voinut käyttää.
Ja kaiken lisäksi tuomari ei tykännyt Vekusta, antoi EH:n :(. Olin kyllä pettynyt, toivoin että tuomari olisi arvostanut oikeasti upeakuntoista lähes 10 v. koiraa edes ERIllä, mutta ilmeisesti Australian tyyppi on sen verran erilainen, että Vekku oli kertakaikkiaan vain vääränmallinen. Mutta hupaisaa sinänsä, että Vekulla on v. 2006 nuorten luokasta SERT ja PU-sijoitus tämän tuomaripariskunnan miespuoliselta Garry Dryburghilta :). Tiukka oli tämänpäiväinen tuomari muutenkin, ERIn ja SAn ei saanut kuin yksi uros ja kaksi narttua. Siitä olen iloinen, että pöydän putsannut (ROP & ROP-vet) oli Fatsyn poika Notte :). Saatiin myös isän ja pojan yhteiskuva, kun Fatsykin oli mukana turistina.
16.6.14
Pitkä tauko päivityksissä, en ole vain pystynyt.
Fatsyn kunto heikkeni äkkiä toukokuun alkupuolella. Sille nousi kuume, joka tosin meni ohi, mutta sitten leikattu jalka alkoi vaivata. Eläinlääkärillä kävi ilmi, että jalassa oli luukalvon tulehdus ja vaikka se saatiin antibiooteilla hallintaan, niin röntgenkuvasta näkyi että luu oli pahasti syöpynyt levyn ympäriltä. Viikossa päätös pikkuhiljaa kypsyi, sain tehdä surutyötä ja jättää jäähyväisiä. Viimeinen aamu oli hieno, aurinkoinen kevätaamu. Meillä oli oikein mukavaa, Fatsy leikki vinkulelulla, ulkoiltiin, tavattiin tuttuja ja syötiin herkkuruokaa. Vielä rauhoituspiikkiä odotellessa Fatsy söi iloisena pihvitikun. Sitten annettiin piikki, Fatsy nukahti kauniisti eikä enää herännyt.
Ikuisesti muistoissani. Hieno oranssi herrasmies <3
19.6.14
Kolme ja puoli viikkoa kesälomaa on takana, ollaan palattu mökkielämästä takaisin kaupunkiin ja tänään saapui laumaan uusi vahvistus, Black Caesar's Xerxes eli Arttu. Pentu on Fatsyn pojanpoika, sen isä on Notte ja siksipä kun tämän pentueen ilokseni huomasin niin laitoin siitä heti uroksen varaukseen siltä varalta, että Fatsyn kanssa kävisi huonosti. Pennun odotus olikin hyvää lääkettä suruun. Pentuja syntyi kaikkiaan kuusi, neljä urosta ja kaksi narttua, ja Ella mietti pitkään kerman ja oranssi-soopelin uroksen välillä, mutta sijoitti minulle loppujen lopuksi oranssi-soopelin "Notte kakkosen" (on kuin ilmetty isänsä). Arttu on ihanan reipas pentu, joka kotiutui nopeasti. Vekku ja Pessi murisevat sille, mutta eiköhän tilanne ajan mittaan korjaannu.
16.7.14
Pieni Arttu kasvaa ja kehittyy ja oppii uusia taitoja. Ruoka maistuu edelleen todella hyvin, maitohampaat ovat naskalinterävät ja maailmassa on paljon ihmeteltävää.
Vekku on oireillut selkäänsä, liikkunut välillä huonosti ja haluttomasti, välillä taas ollut ihan kunnossa. Käytiin jo kerran lääkärillä ja saatiin kipulääkekuuri, mutta kun sen teho ei ollut toivottu niin tänään röntgenkuvattiin selkäranka. Huonoja uutisia. Rinta-lannerangan taitteessa on aika hurja selkämuutos, joka ilmeisesti painaa jonkin verran selkäydinkanavaa. Hoidoksi laitettiin nyt kortisonipiikki, katsotaan miten tehoaa. Jos ei, niin sitten jotain muuta. Mutta tilanne ei ole hyvä.
19.7.14
Kortisonipiikki auttoi, Vekku muuttui selvästi reippaammaksi ja iloisemmaksi, ja uskalsin lähteä sen kanssa konekarhutestiin, johon oli ilmoittauduttu jo hyvissä ajoin keväällä. Samaan testiin tuli myös Vekun poika Jekku ja testaajan mukaan oli pojasta polvi parantunut, molemmat toimivat pedon kanssa erittäin hyvin mutta Jekku vielä piirun verran paremmin. Testi oli todella mielenkiintoinen, koirien reaktiot karhuun ja sen hajuun vaihtelivat paljon. Vekku käyttäytyi hyvin reippaasti, väisteli karhua, mutta lähti myös perään karhun kääntyessä pois, ja häntä ei laskenut koko testauksen aikana. Päätin, että Pessikin pääsee treffaamaan Rane-karhua syksyllä, kun Hollolassa pitäisi olla testi. Pikku Arttukin pääsi nyt vähän vilkaisemaan karhua ja toimi juuri niinkuin toimii tervevaistoinen pentu - äkkiä pakoon!
26.7.14
Kellon ympäri oman seuran agilitykisoissa tänään. Kuumuus oli aivan mieletön, vielä illalla seitsemältä auton mittari näytti +31C. Koirat kuitenkin pärjäsivät autossa ihmeen hyvin, takaluukku oli tietysti auki, sinne ei paistanut aurinko ja aina kun töiltä ehdin niin kävin juottamassa ja kastelemassa koiria. Olin töissä ykkösissä kehäsihteerinä ja lisäksi kolmosten ilmoitautumisessa. Pessin kanssa mentiin kaksi rataa ja vaikka molemmilta tuli hylky niin olin todella tyytyväinen miten hienosti koira jaksoi tajuttomassa kuumuudessa. Kisoissa oli myös mittelien ja kleinien rotumestaruuskisa ja aika moni spitzi jätti hyppimisen sikseen ;) Hienoja ratoja kuitenkin nähtiin ja rotumestarikin löytyi kummassakin rodussa.
21.8.14
Arttu kävi tänään toisella rokotuksella, sille laitettiin nelosrokotteen tehoste sekä rabies. Painoa oli tullut neljässä viikossa runsaat 1,5 kg lisää eli 3,5 kilosta 5,2 kiloon. Hyvä kasvu! Oli mukava käyttää Arttu Ilkka Kvistillä, joka hoiti Fatsyä loppuun asti, tuntui siltä että jokin ympyrä sulkeutui. Kvist kehui Arttua kovasti, kertoi sille että se on hienoa sukua ja toivotti lopuksi että "pysy terveenä ja varo isoja koiria ettei ne pure jalkaa poikki kun on tällainen sukurasitus". Arttu ei taaskaan huomannut koko rokotusta ja söi ahneesti nameja.
25.8.14
Kaikki menee mukavasti. Arttu on hyvin oppivainen pieni mies, joka on nauttinut suuresti mökillä olemisesta elokuun alun lomallani sekä viikonloppuina. Pessi alkoi leikkiä Artun kanssa heinäkuun viimeisellä viikolla ja pihalla on aina kovat paini- ja takaa-ajoleikit. Pessikin tuntuu tykkäävän leikkikaverista.
Vekkukin on voinut varsin hyvin. Elokuun alkupuolella tosin piti käydä Keuruun Eläinklinikalla kun Vekulle tuli pihalla syödystä luusta tukos peräsuoleen, se onneksi kuitenkin hoitui rauhoituksessa huuhtelemalla ja sittemmin kakkaaminenkin on normalisoitunut. Mutta luita Vekku ei enää syö kuin broilerinkaulan silloin tällöin. Vekun selkäkin on ollut nyt hyvässä kunnossa, se liikkuu jälleen ulkona paljon ravaten/laukaten, leikkii ja venyttelee myös takajalkojaan. Toivottavasti tilanne pysyy tällaisena.
7.9.14
Artun ensimmäinen kehäesiintyminen oli eilen Mr & Miss ShowHau-kiertueen mätsärissä. Reipas oli pikkukoira, muutamalle isolle mustalle koiralle huusi, mutta muuten vain heilutteli häntäänsä ja oli menossa tutustumaan. Kehässä juoksi namilla houkuteltuna, malttoi vähän seistäkin, antoi katsoa hampaat ja päälle päätteeksi nuoli tuomarin nenän! Sijoitusta ei tullut, vaikka pieniä pentuja oli vain tusinan verran, mutta hyvää kokemusta. Vekun käytin ShowHau-kuvauksessa ja siitä hyvästä saatiin Best In-herkkukassi.
Tänään taas pääsi Pessi kesätauon jälkeen taas Kaverikoira-vierailulle tuttuun vakiokohteeseemme. Olipa todella kivaa, Pessi istui siliteltävänä useammassakin sylissä.
13.9.14
P-Haun agilitykisoissa, koko porukka mukana. Pessi yksilöradoilla sekä yhdessä seuran minijoukkueessa. Hyppäriltä saatiin kepeiltä kielto sekä yliaikaa, mutta sijoituttiin kuitenkin kolmansiksi. Agilityradalta tuli hylky kun Knääppis ampaisi väärään putken päähän (sitä ennen tosin alla jo kielto keinulta). Joukkueradalta tuli yksi kielto, mutta kun kaksi muuta joukkuelaista hyllytti niin tulos jäi saamatta. Yksi seuran medijoukkueista kuitenkin sai hopeaa ja maksijoukkue pronssia. Ilma oli hieno, täydellinen aurinkoinen ja lämmin syyspäivä, joten runsas kuusi tuntia meni hyvässä seurassa kuin siivillä.
9.10.14
Vekku ja Pessi kävivät tänään ensimmäistä kertaa uudella koirahierojalla Tiinalla Villähteellä. Korkea aika olikin hieroa molemmat, Vekku tykkäsi käsittelystä selvästi mutta tulimme hierojan kanssa siihen tulokseen että Vekun tilanteeseen auttaa ehkä parhaiten akupunktio tai laserterapia ja hieronta voi olla ylläpitävää. Pessi-paran selkä oli aivan jumissa, minkä jo tiesinkin oireilusta (kylkien rapsuttaminen takajalalla, hyppyjen "arpominen"), eikä sitä saatu tällä kerralla edes hierottua auki. Seuraava kerta kolme viikon päästä.
26.10.14
Artun ensimmäinen pentunäyttely tänään Lahti-hallissa. Olin pikkupojasta tosi ylpeä, niin reipas se oli. Ensin halliin mennessä vähän hirvitti, mutta kohta jo Arttu otti ihan rennosti, makoili lattialla ja oli häntä heiluen menossa tervehtimään kaikkia. Häkissäkin se odotti kiltisti yhtään huutamatta kun kävin itse kahvilla. Mutta ihan kesken kehityksenhän se on, kakkossija tuli eikä KP:tä. Seuraava koitos kahden viikon päästä Helsingissä Best-In Puppy Showssa.
1.11.14
Oman seuran perinteiset pyhäinpäivän rally-tokokisat. Aamusta oltiin Vekun kanssa mestariluokassa nollakoirakkona, josta Vekku selviytyikin hyvin, tosin omaleimaiseen tapaansa (käytösruutu selällään maaten...), ja loppupäivän olin töissä ensin tuomarinsihteerinä ja sitten pisteidenlaskussa.
7.11.14
Lunta! Ja sehän oli Artun mielestä suunnilleen maailman upein juttu :D Pääsivät vielä naapurin Lyylinkin kanssa vetämään kunnon lumiriekkumiset.
Läppärin hajoamisen vuoksi vanhojen sivujen päivittäminen kävi mahdottomaksi, joten täytyi pistää uusiksi.
Heti vuoden aluksi tammikuun puolessa välissä sattui agilityhallillamme mittava vesivahinko, jonka vuoksi sekä helmikuun että maaliskuun agilitykisat jouduttiin perumaan ja rally-tokokisat siirtämään. Myös treenit ovat olleet enemmän tai vähemmän tauolla, muutaman kerran ollaan Pessin kanssa päästy treenaamaan Korkeavireellä tai P-Haun vanhassa hallissa Salpakankaalla. Vekun kanssa on tullut harjoiteltua rallyliikkeitä jonkun verran ihan kotona.
Fatsy voi olosuhteisiin nähden hyvin. Juuri ennen joulua käytiin eläinfysioterapeutilla ja hän totesi, että Fatsyn lihaksisto on todella hyvässä kunnossa. Kotihoito-ohjeeksi saimme uusia venytyksiä. Hyvinkään Koirauimalassa on käyty viime syksystä lähtien kerran kuukaudessa ja uinti on ollut erittäin hyvää liikuntaa. "Paapu" köpöttelee iloisena pieniä lenkkejä, leikkii vinkuleluilla ja nauttii sydämensä pohjasta hyvästä ruuasta.
16.3.14
Vietimme mukavan viikonlopun Valkeakoskella Ilolan Maatilamatkailutilalla, missä oli Mittelien Kevätkarkelot. Sää vain ei ollut kovin keväinen, kun juuri edellisenä päivänä iski takatalvi, ja aurinko ja paljas maa vaihtuivat lumeen ja pakkaseen. Mutta mukavaa oli silti. Fatsy oli aivan innoissaan päästyään uuteen paikkaan, eivätkä kaksi muutakaan mitenkään panneet pahakseen. Hierontaluento kuultiin ynnä tehtiin käytännön harjoittelua, lajiesittelyjä ja kilpailujakin piti olla mutta sairastumisten ym. vuoksi se supistui rally-tokoon, jota esittelin Vekun kanssa. Illalla saunottiin ja päästiin kylpypaljuunkin (vain ihmiset!). Sunnuntaipäivän mätsärikin saatiin vietyä läpi kunnialla, vaikka paikalle ilmaantui pitkälti toistasataa koiraa.
27.3.14
Fatsy kävi eläinlääkärissä yleistsekkauksessa, otettiin verikokeet ja röntgenkuvattiin leikattu jalka. Oli ilahduttavaa kuulla, kuinka ell mielestä Fatsy on jalkaa lukuunottamatta "todella hyvässä kunnossa". Sydän ja keuhkot kuulostivat erinomaisilta, suussa ei mitään huomautettavaa, silmissä hieman iän myötä tullutta samentumaa, joka ei kuitenkaan vaikuta näköön. Maksa-arvot olivat edelleen koholla, mutta niissä ei kuitenkaan ollut mitään kovin hälyttävää. Leikattu jalkakin oli luutunut, ei täydellisesti mutta kuitenkin siellä oli luuta eikä pelkkää tyhjää :). Todettiin yhdessä ell kanssa, että kun kuin koira on iloinen ja pirteä eikä oireile mitenkään, niin esim. jatkuvalle kipulääkitykselle ei ole tarvetta. Mukaan lähti vain uudenlaista maksan toimintaa tukevaa valmistetta ja Nutrolin Nivelmonitehoa sekä kilpirauhaslääkitystä jatketaan tietysti edelleen.
6.4.14
Oltiin tänään Riihimäellä Pessin kanssa agikisoissa, ekat kisamme tänä vuonna ja treenaaminenkin jäänyt vähiin hallin vesivahingon takia. Mutta hienosti Pessi meni, keinu vain aiheutti edelleen ongelmia. Ekalta agiradalta saatiin nimenomaan keinulta kielto ynnä siitä johtuvaa yliaikaa. Mutta radalla on 15 koiraa, joista vain 5 sai tuloksen ja nollia oli vain yksi eli olin tyytyväinen. Toka agirata meni todella hienosti ja sujuvasti -keinulle asti. Se meni useamman yrityksen jälkeen huokuttelemalla ja hitaasti. Sen jälkeen saatiin taas niin hyvä draivi päälle, että en korjannut loppusuoralla ohi juostua estettä joten tuloksena hyl. Hyppyradalta juostiinkin sitten hieno nolla ja sijoituttiin kolmansiksi :).
13.4.14
Tänään oli oman seuran rally-tokokisat, viimeiset ennen lajin virallistumista ja toivoin kovasti, että Vekku olisi saanut AVO-luokasta vihdoin kolmannen hyväksytyn tuloksen ja noussut voittajaluokkaan. No ei. Rata oli kiva, Vekku vaikutti rauhalliselta ja vastaanottavaiselta, ja lähdin radalle positiivisissa fiiliksissä. Mutta sitten se häslääminen, räksyttäminen ja poukkoileminen alkoi taas... Olisi pitänyt pitää omat hermot kurissa, mutta niin alkoi savu nousta korvista, että en pystynyt olemaan rauhallisena ja sehän vaan pahensi koiran käytöstä, kun minä turhauduin. En tiedä haluanko kisata enää, kun se ei tunnu meille sopivan. Ehkä me vain treenataan huvin vuoksi.
Pessikin kisasi, alokasluokassa, ja sai peräti hyväksytyn tuloksen. Tosi kovasti sitä piti houkutella ja tsempata, että päästiin rata läpi ja kaikkia alo-luokan liikkeitäkään se ei osaa tai ei halua tehdä vieraassa paikassa (esim. maahanmeno). Mietitään Pessin kanssa rallyn jatkoa sitten joskus kun se nousee agissa kolmosiin ja todennäköisesti vähennetään kisaamista siellä.
28.4.14
Upea koiramainen viikonloppu takana. Lauantaina Lahti KV:n yhteydessä palkittiin ansioituneita Kaverikoiria, mukana olivat myös Fatsy ja kaverimme Jope-whippet. Hieno tilaisuus, saatiin ansiomitali, kunniakirja ja Pedigreen sponsoripaketti. Fatsy sai paljon sympatiaa ja huomiota, ja se oli erityisen iloinen kun sille ostettiin yhdestä myyntikojusta kaksi uutta vinkulelua. Voi sitä onnea. :) Mutta kyllä Fatsy selvästi väsyi siitä hulinasta, onhan se kuitenkin jo vanha koira.
Eilen oli vuorossa Vekku, joka meni muunväristen veteraanikehään kilpailemaan Fatsyn pojan Noten kanssa. Ja niinhän siinä kävi, että Vekku voitti, oli ROP-veteraani ja vielä PU3. :) Molemmat veteraanit saivat hienot arvostelut, mutta Vekun oikein täpäkkä esiintyminen ja suorastaan häslääminen kehässä osuivat ja upposivat tähän tuomariin. Katsotaan sitten miten käy vapunpäivänä Lahden ryhmänäyttelyssä, kun kehässä ollaan taas samalla kokoonpanolla.
1.5.14
Märkä ja kylmä näyttelypäivä takana. Sadetta tuli lähes kaikissa olomuodoissa, lunta sentään ei mutta vettä ja räntää. Mukaan ottamani näyttelyteltta oli erittäin hyvä juttu, kun se vain ankkuroitiin tiiliskivillä, vaarnoja kun ei asfalttikentällä voinut käyttää.
Ja kaiken lisäksi tuomari ei tykännyt Vekusta, antoi EH:n :(. Olin kyllä pettynyt, toivoin että tuomari olisi arvostanut oikeasti upeakuntoista lähes 10 v. koiraa edes ERIllä, mutta ilmeisesti Australian tyyppi on sen verran erilainen, että Vekku oli kertakaikkiaan vain vääränmallinen. Mutta hupaisaa sinänsä, että Vekulla on v. 2006 nuorten luokasta SERT ja PU-sijoitus tämän tuomaripariskunnan miespuoliselta Garry Dryburghilta :). Tiukka oli tämänpäiväinen tuomari muutenkin, ERIn ja SAn ei saanut kuin yksi uros ja kaksi narttua. Siitä olen iloinen, että pöydän putsannut (ROP & ROP-vet) oli Fatsyn poika Notte :). Saatiin myös isän ja pojan yhteiskuva, kun Fatsykin oli mukana turistina.
16.6.14
Pitkä tauko päivityksissä, en ole vain pystynyt.
Fatsyn kunto heikkeni äkkiä toukokuun alkupuolella. Sille nousi kuume, joka tosin meni ohi, mutta sitten leikattu jalka alkoi vaivata. Eläinlääkärillä kävi ilmi, että jalassa oli luukalvon tulehdus ja vaikka se saatiin antibiooteilla hallintaan, niin röntgenkuvasta näkyi että luu oli pahasti syöpynyt levyn ympäriltä. Viikossa päätös pikkuhiljaa kypsyi, sain tehdä surutyötä ja jättää jäähyväisiä. Viimeinen aamu oli hieno, aurinkoinen kevätaamu. Meillä oli oikein mukavaa, Fatsy leikki vinkulelulla, ulkoiltiin, tavattiin tuttuja ja syötiin herkkuruokaa. Vielä rauhoituspiikkiä odotellessa Fatsy söi iloisena pihvitikun. Sitten annettiin piikki, Fatsy nukahti kauniisti eikä enää herännyt.
Ikuisesti muistoissani. Hieno oranssi herrasmies <3
19.6.14
Kolme ja puoli viikkoa kesälomaa on takana, ollaan palattu mökkielämästä takaisin kaupunkiin ja tänään saapui laumaan uusi vahvistus, Black Caesar's Xerxes eli Arttu. Pentu on Fatsyn pojanpoika, sen isä on Notte ja siksipä kun tämän pentueen ilokseni huomasin niin laitoin siitä heti uroksen varaukseen siltä varalta, että Fatsyn kanssa kävisi huonosti. Pennun odotus olikin hyvää lääkettä suruun. Pentuja syntyi kaikkiaan kuusi, neljä urosta ja kaksi narttua, ja Ella mietti pitkään kerman ja oranssi-soopelin uroksen välillä, mutta sijoitti minulle loppujen lopuksi oranssi-soopelin "Notte kakkosen" (on kuin ilmetty isänsä). Arttu on ihanan reipas pentu, joka kotiutui nopeasti. Vekku ja Pessi murisevat sille, mutta eiköhän tilanne ajan mittaan korjaannu.
16.7.14
Pieni Arttu kasvaa ja kehittyy ja oppii uusia taitoja. Ruoka maistuu edelleen todella hyvin, maitohampaat ovat naskalinterävät ja maailmassa on paljon ihmeteltävää.
Vekku on oireillut selkäänsä, liikkunut välillä huonosti ja haluttomasti, välillä taas ollut ihan kunnossa. Käytiin jo kerran lääkärillä ja saatiin kipulääkekuuri, mutta kun sen teho ei ollut toivottu niin tänään röntgenkuvattiin selkäranka. Huonoja uutisia. Rinta-lannerangan taitteessa on aika hurja selkämuutos, joka ilmeisesti painaa jonkin verran selkäydinkanavaa. Hoidoksi laitettiin nyt kortisonipiikki, katsotaan miten tehoaa. Jos ei, niin sitten jotain muuta. Mutta tilanne ei ole hyvä.
19.7.14
Kortisonipiikki auttoi, Vekku muuttui selvästi reippaammaksi ja iloisemmaksi, ja uskalsin lähteä sen kanssa konekarhutestiin, johon oli ilmoittauduttu jo hyvissä ajoin keväällä. Samaan testiin tuli myös Vekun poika Jekku ja testaajan mukaan oli pojasta polvi parantunut, molemmat toimivat pedon kanssa erittäin hyvin mutta Jekku vielä piirun verran paremmin. Testi oli todella mielenkiintoinen, koirien reaktiot karhuun ja sen hajuun vaihtelivat paljon. Vekku käyttäytyi hyvin reippaasti, väisteli karhua, mutta lähti myös perään karhun kääntyessä pois, ja häntä ei laskenut koko testauksen aikana. Päätin, että Pessikin pääsee treffaamaan Rane-karhua syksyllä, kun Hollolassa pitäisi olla testi. Pikku Arttukin pääsi nyt vähän vilkaisemaan karhua ja toimi juuri niinkuin toimii tervevaistoinen pentu - äkkiä pakoon!
26.7.14
Kellon ympäri oman seuran agilitykisoissa tänään. Kuumuus oli aivan mieletön, vielä illalla seitsemältä auton mittari näytti +31C. Koirat kuitenkin pärjäsivät autossa ihmeen hyvin, takaluukku oli tietysti auki, sinne ei paistanut aurinko ja aina kun töiltä ehdin niin kävin juottamassa ja kastelemassa koiria. Olin töissä ykkösissä kehäsihteerinä ja lisäksi kolmosten ilmoitautumisessa. Pessin kanssa mentiin kaksi rataa ja vaikka molemmilta tuli hylky niin olin todella tyytyväinen miten hienosti koira jaksoi tajuttomassa kuumuudessa. Kisoissa oli myös mittelien ja kleinien rotumestaruuskisa ja aika moni spitzi jätti hyppimisen sikseen ;) Hienoja ratoja kuitenkin nähtiin ja rotumestarikin löytyi kummassakin rodussa.
21.8.14
Arttu kävi tänään toisella rokotuksella, sille laitettiin nelosrokotteen tehoste sekä rabies. Painoa oli tullut neljässä viikossa runsaat 1,5 kg lisää eli 3,5 kilosta 5,2 kiloon. Hyvä kasvu! Oli mukava käyttää Arttu Ilkka Kvistillä, joka hoiti Fatsyä loppuun asti, tuntui siltä että jokin ympyrä sulkeutui. Kvist kehui Arttua kovasti, kertoi sille että se on hienoa sukua ja toivotti lopuksi että "pysy terveenä ja varo isoja koiria ettei ne pure jalkaa poikki kun on tällainen sukurasitus". Arttu ei taaskaan huomannut koko rokotusta ja söi ahneesti nameja.
25.8.14
Kaikki menee mukavasti. Arttu on hyvin oppivainen pieni mies, joka on nauttinut suuresti mökillä olemisesta elokuun alun lomallani sekä viikonloppuina. Pessi alkoi leikkiä Artun kanssa heinäkuun viimeisellä viikolla ja pihalla on aina kovat paini- ja takaa-ajoleikit. Pessikin tuntuu tykkäävän leikkikaverista.
Vekkukin on voinut varsin hyvin. Elokuun alkupuolella tosin piti käydä Keuruun Eläinklinikalla kun Vekulle tuli pihalla syödystä luusta tukos peräsuoleen, se onneksi kuitenkin hoitui rauhoituksessa huuhtelemalla ja sittemmin kakkaaminenkin on normalisoitunut. Mutta luita Vekku ei enää syö kuin broilerinkaulan silloin tällöin. Vekun selkäkin on ollut nyt hyvässä kunnossa, se liikkuu jälleen ulkona paljon ravaten/laukaten, leikkii ja venyttelee myös takajalkojaan. Toivottavasti tilanne pysyy tällaisena.
7.9.14
Artun ensimmäinen kehäesiintyminen oli eilen Mr & Miss ShowHau-kiertueen mätsärissä. Reipas oli pikkukoira, muutamalle isolle mustalle koiralle huusi, mutta muuten vain heilutteli häntäänsä ja oli menossa tutustumaan. Kehässä juoksi namilla houkuteltuna, malttoi vähän seistäkin, antoi katsoa hampaat ja päälle päätteeksi nuoli tuomarin nenän! Sijoitusta ei tullut, vaikka pieniä pentuja oli vain tusinan verran, mutta hyvää kokemusta. Vekun käytin ShowHau-kuvauksessa ja siitä hyvästä saatiin Best In-herkkukassi.
Tänään taas pääsi Pessi kesätauon jälkeen taas Kaverikoira-vierailulle tuttuun vakiokohteeseemme. Olipa todella kivaa, Pessi istui siliteltävänä useammassakin sylissä.
13.9.14
P-Haun agilitykisoissa, koko porukka mukana. Pessi yksilöradoilla sekä yhdessä seuran minijoukkueessa. Hyppäriltä saatiin kepeiltä kielto sekä yliaikaa, mutta sijoituttiin kuitenkin kolmansiksi. Agilityradalta tuli hylky kun Knääppis ampaisi väärään putken päähän (sitä ennen tosin alla jo kielto keinulta). Joukkueradalta tuli yksi kielto, mutta kun kaksi muuta joukkuelaista hyllytti niin tulos jäi saamatta. Yksi seuran medijoukkueista kuitenkin sai hopeaa ja maksijoukkue pronssia. Ilma oli hieno, täydellinen aurinkoinen ja lämmin syyspäivä, joten runsas kuusi tuntia meni hyvässä seurassa kuin siivillä.
9.10.14
Vekku ja Pessi kävivät tänään ensimmäistä kertaa uudella koirahierojalla Tiinalla Villähteellä. Korkea aika olikin hieroa molemmat, Vekku tykkäsi käsittelystä selvästi mutta tulimme hierojan kanssa siihen tulokseen että Vekun tilanteeseen auttaa ehkä parhaiten akupunktio tai laserterapia ja hieronta voi olla ylläpitävää. Pessi-paran selkä oli aivan jumissa, minkä jo tiesinkin oireilusta (kylkien rapsuttaminen takajalalla, hyppyjen "arpominen"), eikä sitä saatu tällä kerralla edes hierottua auki. Seuraava kerta kolme viikon päästä.
26.10.14
Artun ensimmäinen pentunäyttely tänään Lahti-hallissa. Olin pikkupojasta tosi ylpeä, niin reipas se oli. Ensin halliin mennessä vähän hirvitti, mutta kohta jo Arttu otti ihan rennosti, makoili lattialla ja oli häntä heiluen menossa tervehtimään kaikkia. Häkissäkin se odotti kiltisti yhtään huutamatta kun kävin itse kahvilla. Mutta ihan kesken kehityksenhän se on, kakkossija tuli eikä KP:tä. Seuraava koitos kahden viikon päästä Helsingissä Best-In Puppy Showssa.
1.11.14
Oman seuran perinteiset pyhäinpäivän rally-tokokisat. Aamusta oltiin Vekun kanssa mestariluokassa nollakoirakkona, josta Vekku selviytyikin hyvin, tosin omaleimaiseen tapaansa (käytösruutu selällään maaten...), ja loppupäivän olin töissä ensin tuomarinsihteerinä ja sitten pisteidenlaskussa.
7.11.14
Lunta! Ja sehän oli Artun mielestä suunnilleen maailman upein juttu :D Pääsivät vielä naapurin Lyylinkin kanssa vetämään kunnon lumiriekkumiset.
9.11.14
Artulla ollut monien seikkailujen viikonloppu. Eilen oltiin Helsingissä Best-in puppy show'ssa. Matkustettiin junalla, ihan eka kerta Artulla, mutta todella hienosti meni. Pikkumies matkusti kuin vanha konkari, ei pelännyt eikä ihmetelly eikä pitänyt ääntäkään. Näyttely meni samalla kaavalla kuin Lahtikin, sama kilpakumppani joka taas voitti eikä saatu edes KP:tä. Mutta arvostelu oli kuitenkin oikein hyvä. Sen verran rasittava päivä oli, että koko kotimatka ja iltakin meni Artulla unten mailla :)
Tänään sitten mentiin heti aaamusta Löyttymäen kentällä Lahden Käyttökoiran yleiskoulutukseen. Siellä olikin mukava viiden pennun ryhmä ja nakin voimalla tehtiin vähän seuraamista, ohituksia, luoksetuloja ja muuta sellaista. Ensi sunnuntaina uudestaan.
29.11.14
Vekku kävi pari päivää sitten lääkärissä, Univetin Juha Pärnäsellä, kun liikkuminen on taas käynyt vaikeaksi eli selkä selvästi oireilee. Pärnänen olikin sitä mieltä, että pelkkien oireiden (kivun) hoito on oikeastaan turhaa ja laittoi Vekun loppuiäkseen kortisonikuurille. Tuttua Prednisolonia (mitä Vekku on syönyt kesällä kutinaan) annetaan ensin tabletti päivässä ja sitten pikkuhiljaa vähennetään kun kunto pysyy hyvänä. Kortisoni tuntuukin heti vaikuttaneen positiivisesti, Vekku liikkuu jo paljon reippaammin.
4.12.14
Tänään oli vuorossa Pessin selän hoito. Koirahierojamme suosittelema eläinosteopaatti kävi hoitamassa Pessiä ja saikin sitä jonkin verran "oiottua". Ongelmana on siis Pessin lantion vinous, joka vetää lihakset jumiin ja epäilys on myös, että Pessillä saattaisi olla LTV eli välimuotoinen lanne-ristinikama, joka voi vaikea-asteisena aiheuttaa kaikenlaisia ongelmia :( Pessi on siis jossain vaiheessa vietävä ortopedille & selkäkuviin ja sitten mietitään mitä tehdään agilityn jatkamisen kanssa. Sääli sinänsä, koska Pessi on ollut viime aikoina treeneissä todella vauhdikas ja innoissaan.
31.12.14
Jouluna oli ruhtinaalliset yhdeksän päivää lomaa, joka vietettiin maalla. Koirat pääsivät joka toinen päivä käymään mökillä, missä varsinkin Pessi ja Arttu riehuivat ja juoksivat sydämensä kyllyydestä. Muuten päivät kuluivat lenkkeilyn, syömisen ja lepäilyn merkeissä.
Tänään olimme aamupäivällä Ahtialan koirapuistossa purkamassa Artun höyryjä. Rakettien pauke alkoi jo iltapäivällä kolme jälkeen kun olimme viimeisellä varsinaisella lenkillä, mutta onneksi pojat eivät niistä välittäneet. Juuri ennen kuutta käytiin pikaiselle pissalla, ja nyt ollaan sisällä aamukahteen, jolloin taas pissatus. Suht rauhallisesti pojat ovat ottaneet, isompia paukkuja (kaupungin ilotulitus klo 20) Vekku ja Arttu haukkuivat ja Pessiä vähän jänskätti, mutta nyt kaikki ovat rauhoittuneet nukkumaan. Isot hevosenluutkin oli järsittävinä ja niiden parissa aika kului rattoisasti.
Artulla ollut monien seikkailujen viikonloppu. Eilen oltiin Helsingissä Best-in puppy show'ssa. Matkustettiin junalla, ihan eka kerta Artulla, mutta todella hienosti meni. Pikkumies matkusti kuin vanha konkari, ei pelännyt eikä ihmetelly eikä pitänyt ääntäkään. Näyttely meni samalla kaavalla kuin Lahtikin, sama kilpakumppani joka taas voitti eikä saatu edes KP:tä. Mutta arvostelu oli kuitenkin oikein hyvä. Sen verran rasittava päivä oli, että koko kotimatka ja iltakin meni Artulla unten mailla :)
Tänään sitten mentiin heti aaamusta Löyttymäen kentällä Lahden Käyttökoiran yleiskoulutukseen. Siellä olikin mukava viiden pennun ryhmä ja nakin voimalla tehtiin vähän seuraamista, ohituksia, luoksetuloja ja muuta sellaista. Ensi sunnuntaina uudestaan.
29.11.14
Vekku kävi pari päivää sitten lääkärissä, Univetin Juha Pärnäsellä, kun liikkuminen on taas käynyt vaikeaksi eli selkä selvästi oireilee. Pärnänen olikin sitä mieltä, että pelkkien oireiden (kivun) hoito on oikeastaan turhaa ja laittoi Vekun loppuiäkseen kortisonikuurille. Tuttua Prednisolonia (mitä Vekku on syönyt kesällä kutinaan) annetaan ensin tabletti päivässä ja sitten pikkuhiljaa vähennetään kun kunto pysyy hyvänä. Kortisoni tuntuukin heti vaikuttaneen positiivisesti, Vekku liikkuu jo paljon reippaammin.
4.12.14
Tänään oli vuorossa Pessin selän hoito. Koirahierojamme suosittelema eläinosteopaatti kävi hoitamassa Pessiä ja saikin sitä jonkin verran "oiottua". Ongelmana on siis Pessin lantion vinous, joka vetää lihakset jumiin ja epäilys on myös, että Pessillä saattaisi olla LTV eli välimuotoinen lanne-ristinikama, joka voi vaikea-asteisena aiheuttaa kaikenlaisia ongelmia :( Pessi on siis jossain vaiheessa vietävä ortopedille & selkäkuviin ja sitten mietitään mitä tehdään agilityn jatkamisen kanssa. Sääli sinänsä, koska Pessi on ollut viime aikoina treeneissä todella vauhdikas ja innoissaan.
31.12.14
Jouluna oli ruhtinaalliset yhdeksän päivää lomaa, joka vietettiin maalla. Koirat pääsivät joka toinen päivä käymään mökillä, missä varsinkin Pessi ja Arttu riehuivat ja juoksivat sydämensä kyllyydestä. Muuten päivät kuluivat lenkkeilyn, syömisen ja lepäilyn merkeissä.
Tänään olimme aamupäivällä Ahtialan koirapuistossa purkamassa Artun höyryjä. Rakettien pauke alkoi jo iltapäivällä kolme jälkeen kun olimme viimeisellä varsinaisella lenkillä, mutta onneksi pojat eivät niistä välittäneet. Juuri ennen kuutta käytiin pikaiselle pissalla, ja nyt ollaan sisällä aamukahteen, jolloin taas pissatus. Suht rauhallisesti pojat ovat ottaneet, isompia paukkuja (kaupungin ilotulitus klo 20) Vekku ja Arttu haukkuivat ja Pessiä vähän jänskätti, mutta nyt kaikki ovat rauhoittuneet nukkumaan. Isot hevosenluutkin oli järsittävinä ja niiden parissa aika kului rattoisasti.